Ajankohtaista asiakas- ja potilasturvallisuudesta

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjosi yhteistyökumppaneilleen viestinnällistä esiintymis- ja vaikuttajakoulutusta. Kouluttajana toimi Helena Åhman, joka on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori sekä palkittu tietokirjailija ja valmentaja.

Itä-Suomessa on tehty jo kymmenen vuoden ajan tiivistä verkostoyhteistyötä eri hyvinvointialueiden välillä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseksi. Verkostossa laadittuja ja toimivaksi todettuja malleja hyödyntämällä säästetään niukkoja asiantuntijaresursseja.  

Alkukesällä 2024 julkaistiin ensimmäinen maailmanlaajuinen potilasturvallisuusraportti. Se tarjoaa kattavan katsauksen potilasturvallisuuden edistymisestä eri maissa. Global Patient Safety Action Plan 2021–2030-toimintasuunnitelman toteutus etenee suunnitellusti, vaikka monilla keskeisillä osa-alueilla kehitys on ollut hidasta.

Pohjoismaisena yhteistyönä tehty potilasturvallisuuden osaamisen ja taitojen viitekehys ”A Nordic framework for knowledge and skills in patient safety” on julkaistu. Sillä on tarkoitus yhtenäistää osaamisvaatimuksia ja koulutusta WHO:n potilasturvallisuuden tavoiteohjelman mukaisesti. Näin voidaan varmistaa yhdenmukainen ja parempi osaaminen ja turvallinen hoito myös silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä siirtyy maasta toiseen.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on yhteistyössä hyvinvointialueiden sekä koulutusorganisaatioiden asiantuntijoiden kanssa luonut työkalun, joka kokoaa asiakas- ja potilasturvallisuuden laajan sisällön. Työkalu on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmien ja opintojaksojen kuvausten arviointiin. Arviointi kohdistuu asiakas- ja potilasturvallisuuden opetukseen.

Kun lapsi sairastuu diabetekseen, hän tarvitsee varhaiskasvatuksessa ja koulussa tukea insuliinihoitoonsa. Tuen antajaa ei aina löydy, mikä vaarantaa lasten yhdenvertaisuuden.

Chat on tukimuotona vaativa ja tarkastikin valvottuna haasteellinen. Chatit ovat tärkeä lisä nuorten mielenterveyden tueksi, mutta niillä ei ratkaista nuorten mielenterveyskriisiä.

Digitaalinen osaaminen nähdään nykyisin kansalaisten perustaitona ja digiosaamista tarvitaan arjesta selviämiseen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat digitalisoituneet. Hyvinvointialueiden tulee huolehtia asiakkaiden digituesta, jotta he kykenevät käyttämään palveluita.

Lasten ja nuorten potilasturvallisuus vaatii erityistä huomiota, sillä heidän tarpeensa ja oikeutensa terveydenhuollossa ovat ainutlaatuisia. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kehittämislinja luo yhtenäisiä ratkaisuja lasten ja nuorten potilasturvallisuuden parantamiseksi.

Lääkehoitoon liittyvät vaaratapahtumat ovat yleisimpiä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita maailmanlaajuisesti ja siksi lääkitysturvallisuuden kehittämisellä on keskeinen rooli niin WHOn kuin Suomen asiakas- ja potilasturvallisuuden strategisissa tavoitteissa. WHOn tuoreessa raportissa on lisäksi tuotu esiin, että lääkehoitoon liittyvistä ja estettävissä olevista haitoista merkittävä osa on potentiaalisesti vakavia.

Lääkehoidon turvallisuuden varmistamiseksi hyvinvointialueilla tarvitaan systemaattista ja koordinoitua kehittämistä, ennakoivaa riskienhallintaa sekä moniammatillista yhteistyötä kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon tasoilla. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa toimiva Lääkitysturvallisuuden kehittämislinja on tuottanut hyvinvointialueiden tueksi asiantuntijakuvauksen toimenpiteistä ja keinoista, joilla alueellista lääkehoidon turvallisuutta voidaan kehittää ja vahvistaa.

Lääkevahinkovakuutuksessa vakuutettuja ovat kaikki lääkkeiden käyttäjät Suomessa. Vakuutuksen on ottanut Suomen Lääkevahinkokorvausosuuskunta, johon kuuluvat lähes kaikki lääketoimialan toimijat, muun muassa lääkkeiden valmistajat, maahantuojat, markkinoijat ja jakelijat.

Digipalvelujen kehittämislinjan tarkoituksena on varmistaa, että palvelujen digitalisaatio ei tiputa ketään sote-palvelujen ulkopuolelle. Tähän pyritään ottamalla palvelunkäyttäjiä mukaan digipalvelujen kehittämiseen. Mukaan toivotaan kattavasti erilaisia järjestöjä, ei vain potilasjärjestöjä.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on ottanut rohkeasti käyttöön digitaalisia palveluja ja tarjonnut valikoiman sähköisiä terveydenhoitoratkaisuja korkeakouluopiskelijoille. Tämä tekee terveydenhuollosta helpommin saavutettavaa.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on kartoittanut osallisuustoiminnan tilannetta hyvinvointialueilla. Lähes kaikkien vastaajien hyvinvointialueilla asiakkaiden, potilaiden ja läheisten osallisuuden edistäminen oli kirjattu viralliseksi tavoitteeksi. Monilla alueilla panostetaan asiakas- ja potilasraatien toiminnan kehittämiseen.

Konferenssin järjestivät NSQH eli Nordic Research Network for Safety and Quality in Healthcare sekä Akerhusin yliopistollinen sairaala. Teemana oli Etiikka – Oikeudenmukaisuus – Kokemukset. Konferenssi pidettiin 28.–30.8.2024 ja Suomesta oli paikalla vahva edustus.

Tältä sivulta löydät asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä lukuvinkkejä.