NO HARM
Ajankohtaista asiakas- ja potilasturvallisuudesta
Luet maksutonta verkkolehteä, joka on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tämän numeron teemana on osaaminen.
NO HARM -lehti 1/2026
Elämme ajassa, jossa jatkuvasti uudistuva osaaminen korostuu
Koulutus ja osaaminen ovat esillä asiakas- ja potilasturvallisuustyössä monin tavoin.
Terveydenhuollossa kohtaaminen voi joko rakentaa luottamusta ja johdattaa kohti turvallista hoitoa tai vaarantaa sen.
Palkitun perehdytyksen taustalla ei ole standardoitu perehdytysohjelma tai pitkä kirjallinen materiaali. Kaikki pohjautuu siihen, että uusi ihminen otetaan osaksi työyhteisöä ja hänelle tarjotaan kokonaisvaltainen tuki.
WHO:n potilasturvallisuusoikeudet muistuttavat, että potilasturvallisuus on enemmän kuin hoitovirheiden ehkäisyä. Potilaalla ja asiakkaalla on oikeus oikea-aikaisiin ja asianmukaisiin palveluihin, turvallisiin toimintatapoihin ja toimitiloihin, arvokkuuteen, syrjimättömyyteen, tietoon, kuulluksi tulemiseen sekä osallisuuteen.
Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Minna Halinen sai tammikuussa Lääkäriliiton Max Oker-Blom -tunnustuspalkinnon yhteispäivystysten potilasturvallisuuden parantamisesta. Hän haluaa puhua terveen ja inhimillisen työkulttuurin puolesta.
Kysyimme Valviran ylijohtajana pitkään toimineelta Markus Henrikssonilta, minkälaisia muutoksia asiakas- ja potilasturvallisuudessa on tapahtunut ja miten asioita voisi kehittää. Henrikssonia haastatteli Tuija Ikonen Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksesta.
Mahdollisuudet hoitaa ja lisääntyvät terveystarpeet sekä samanaikaisesti niukkenevat resurssit muodostavat haasteellisen kokonaisuuden. Terveys on rajallista, mutta kysyntä terveyden edistämiseen tai ylläpitämiseen on ääretöntä.
Ajantasaisten lääkitystietojen puute on tällä hetkellä yksi keskeisimmistä lääkitysturvallisuushaasteista etenkin potilaan saapuessa hoitoon, siirtyessä, kotiutuessa ja reseptejä uusittaessa. Yhden keskeisen ratkaisun tähän tuo kauan odotettu Kanta-lääkityslista, joka on vihdoin toteutumassa. Sen käyttöönotto edellyttää tietojärjestelmämuutosten lisäksi toiminnanmuutosta.
Lasten ja nuorten lääkehoidon turvallisuudesta on huolehdittava kodin ulkopuolisen sijoituksen aikana. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen Lasten ja nuorten asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämislinja tuottaa materiaalia ja työkaluja lääkehoidon turvallisuuden edistämiseksi sote-toimintaympäristöissä.
Asiakas- ja potilasturvallisuus on sosiaali- ja terveydenhuollon laadun, vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden perusta. Se ei ole erillinen ilmiö, vaan läpileikkaava osa koko palvelujärjestelmää: sen rakenteita, toimintatapoja, johtamista ja ammattilaisten osaamista. Suomessa tavoitellaan tilannetta, jossa vältettävissä oleva haitta minimoidaan ja turvallisuudesta tulee näkyvä osa kaikkien palveluiden arkea. Tässä ammattihenkilöiden osaaminen on avainasemassa.
Ensimmäinen kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannekuvaraportti valmistui tammikuun 2026 lopussa. Siitä käy ilmi, että suomalaisten kokemus sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuudesta on pysynyt pitkälti ennallaan. Palvelujen saatavuudessa ja turvallisuudessa on edelleen merkittäviä eroja alueiden ja väestöryhmien välillä.
Hoitotyö on vaativaa työtä, joka perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen asiakkaiden, potilaiden, omaisten ja työyhteisön kanssa. Hoitotyössä kielitaito on keskeinen osa ammattitaitoa sekä hoitajan tärkein työkalu ja edellytys turvalliselle hoidolle.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen syksyllä 2025 Pohjanmaan hyvinvointialueella toteuttama asiakas- ja potilasturvallisuuskierros asumispalveluyksiköihin toi esiin sekä vahvuuksia että selkeitä kehittämiskohteita. Henkilöstö kertoi avoimesti työnsä kuormittavuudesta, mutta samalla vahvasta halustaan tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Heidän kokemuksensa korostivat, että turvallisuus rakentuu osaamisesta, avoimuudesta ja hyvästä yhteishengestä.
Hoitotahdolla voi antaa ennakkoon ohjeita monesta asiasta: mielimusiikista lääkehoitoon ja juhlapyhistä arkirutiineihin. Sellaista hoitotahtoa, joka ottaa huomioon erityisesti mielenterveyspalveluiden arjen ja käytännöt, kutsutaan psykiatriseksi hoitotahdoksi.
Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden kehittämiseen kannattaa ottaa mukaan erilaiset käyttäjäryhmät ja hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta. Näin on tehty sosiaali- ja terveysjärjestöjen uudessa oppaassa, jonka aiheena on saavutettavien digipalveluiden suunnittelu.
Digipalvelujen riskien arviointi on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon digipalvelujen turvallista käyttöönottoa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (Siun sote) kehitti Laatuporttiin työkalun, joka mahdollistaa ennakoivan ja yhdenmukaisen digipalvelujen riskien arvioinnin hyvinvointialueella.
Painehaavojen ennaltaehkäisy on vaativaa ja pitkäjänteistä työtä. Uuden työntekijän perehdytys ja toimintamallit eivät yksin riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa koulutusta ja painehaavojen esiintyvyyden seurantaa.
Pohjoismainen potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon laadun tutkimuksen konferenssi NSQH kokoaa yhteen asiantuntijoita, tutkijoita ja ammattilaisia Pohjoismaista ja Baltian alueelta keskustelemaan siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmät voivat sopeutua muutoksiin varmistaen samalla turvallisuuden, laadun ja oikeudenmukaisuuden.
Tervetuloa 17.-18.9.2026 Vaasaan Asiakas- ja potilasturvallisuuden VIII kansalliseen seminaariin sekä Asiakas- ja potilasturvallisuuspäivän päätapahtumaan. Seminaarin teemana on ”Verkostoissa on voimaa”.
Tältä sivulta löydät asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä lukuvinkkejä.
Lehden toimitusneuvosto: Tuija Ikonen (päätoimittaja), Ulla Kalliokoski (toimituspäällikkö), Sanna Kaski, Mari Plukka, Merja Sahlström, Eija Savelius-Koski ja Satu Räsänen | Lehden ISSN-tunnus 2737-3126
Tilaa lehti!