Miksi päihdepalvelut eivät toimi vammaisten asiakkaiden kohdalla?
Pakko sanoa, etteivät päihdehoitopaikat ole yhtä esteettömiä kuin muu terveydenhuolto, ellei paikka sijaitse äskettäin rakennetussa sote-keskuksessa.
Toiveikkuutta − ja asiakasturvallisuutta − lisää se, että uusia ja esteettömiä sote-keskuksia rakennetaan. Lisäksi päihde- ja mielenterveyslakiuudistuksen tarkoitus on sujuvoittaa hoitoon pääsyä.
Kulkeminenkin voi olla hankalaa
Toinen MUTTA tulee kyydeistä. Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammainen henkilö on oikeutettu yhdeksään edestakaiseen asiointimatkaan taksilla kuukaudessa. Hyvinvointialue voi myöntää lisää matkoja, mutta velvollisuutta myöntämiseen ei ole.
Kela-kyydit ovat luku sinänsä. Jos niitä saa, maksaa jokainen edestakainen matka ennen vuosittaisen katon täyttymistä. Edestakaisen matkan hinta voi olla jopa 50 euroa. Kyytimaksu on ristiriidassa sen kanssa, että päihdehoidossa avohoito on maksutonta.
Asenne-esteet huolena
Niin apua tarvitsevat kuin sitä tarjoavat vierastavat toisiaan. Vammaisuutta ei osata kohdata.
Asiakkaani ovat kertoneet, että auttajaa kiinnostaa kovasti se vamma päihdehäiriön syynä. Asiakas pettyy. Aina pitää muistaa, ettei mikään vamma tai sairaus säästä päihdehäiriöltä. Päihdehäiriöitä ei myöskään saa niillä selittää.
Tutkittua tietoa ja tilastoja on vähän
THL on tehnyt vuodesta 1987 lähtien neljän vuoden välein päihdetapauslaskentaa. Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa tapahtuvasta päihde-ehtoisesta asioinnista.
Erilaiset toimintakykyyn ja aisteihin liittyvät vammat on huomioitu vain yhdessä laskennassa, joka toteutettiin vuonna 2007. Tällöin todettiin, että erilaisten vammojen esiintyvyys oli päihde-ehtoisia asiointeja tehneillä suurempaa kuin koko väestöllä.
Huomiota ei juuri herättänyt vuonna 2017 tehty kouluterveyskysely, josta kävi ilmi toimintarajoitteisten nuorten ongelmat. Olen itse liikuntavammainen, ja minulle pisti silmään nimenomaan liikuntavammaisten nuorten runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi.
Listat esteettömistä kuntoutuspaikoista ja kuntoutusasunnoista puuttuvat
Kun Suomi ratifioi Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen ihmisoikeussopimuksen, tuli mukana velvoite kartoittaa ja luetteloida turvakotien esteettömyys. Kuumeisesti Sininauhan esteettömyystyössä odotetaan ja myös vaikutetaan, että sama tehtäisiin päihdehoito- ja -asumisyksiköissä.
Kaikilla on oikeus tukeen ja apuun
Apu ei saa riippua siitä, miten liikkuu, näkee, kuulee tai ymmärtää asioita.
Visiota on edistettävä, eikä kaikki onneksi ole pielessä. Esimerkiksi tammikuussa Sovatek-säätiön palvelut liittyivät osaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluja. Sieltä löytyy esteettömiä päihdepalveluja, joissa huomioidaan myös omat avustajat sekä avustaja- ja opaskoirat.
A-klinikan omistama Päihdesairaala sekä Kärkölässä sijaitseva hoitolaitos Kantamo toimivat valtakunnallisesti ja ovat asenteita myöten esteettömiä.
Alkuvuonna ruotsalaisessa Dagens Medicin -lehdessä oli asiantuntijakirjoitus, jonka otsikko vapaasti käännettynä kuului: ”Terveydenhuollon tiukentuva talous ei saa vaarantaa potilaiden turvallisuutta”. Kirjoituksessa kuvataan esimerkkejä sellaisista naapurimaassa tehdyistä päätöksistä, jotka voivat lisätä potilasturvallisuusriskejä.
Olemme taas askeleen lähempänä tavoitetta, että Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026.