NO HARM -artikkelit
”Parhaansa tekeminen riittää.” Näin minulle sanottiin viisitoista vuotta sitten, kun puhuin potilasturvallisuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Ajatuksena hyvä, mutta asiakas- ja potilasturvallisuus ei synny vain parhaansa tekemällä. Sitä tulee suunnitella ja johtaa järjestelmällisesti – osaksi organisaation rakenteita, kulttuuria ja jokapäiväistä toimintaa. Lopulta turvallisuus toteutuu kuitenkin yksittäisen työntekijän valintojen kautta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen Järjestöjen asiantuntijaryhmässä on mukana 18 asiakas- ja potilasjärjestöä eri toimialoilta. Ryhmä koostuu sekä järjestöjen työntekijöistä että kokemusosaajista.
Seuraavan kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2027–2031 valmistelu on käynnissä. Työvision mukaan Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden ja vahvan turvallisuuskulttuurin mallimaa, jossa asiakkaiden ja potilaiden kokema turvallisuus vahvistaa heidän luottamustaan palveluihin.
Suomi etenee vakaasti kohti tavoitettaan olla asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026. Tuore väliarviointi kertoo, että kehitystä tapahtuu kaikilla hyvinvointialueilla, mutta myös sen, mihin jatkossa kannattaa panostaa.
Strategian täytäntöönpanossa onnistumisen kulminaatiopisteitä on varmasti paljon. Strategiahan ottaa laaja-alaisen näkökulman asiakas- ja potilasturvallisuuteen, ja se on edellyttänyt myös meiltä laajasti eri toiminnoista ja palveluista vastaavien sekä asiantuntijaverkoston mukaan ottamista strategian toimeenpanemiseksi.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Keusoten laatupäällikköä Minna-Maarit Immosta sekä johtajaylilääkäriä ja tutkimus- ja kehitysjohtajaa Pirjo Laitinen-Parkkosta (kuvassa) haastatteli Merja Sahlström.
Viron kansalliseen haitta- ja vaaratapahtumien tietovarantoon kerätään tiedot kaikista vakavimmista ja kuolemaan johtaneista tapahtumista, ja siitä saadaan ulos sekä yksittäisiä tapahtumia että trendejä. Velvollisuus ilmoittaa tapahtumista on kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.11.2024.
Petra Kokko on neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosastolla ja hänen vastuullaan on vaikuttavuusperustaisuuden edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla. Kokko toimii Kansallinen sote-tietojohtamisen ja vaikuttavuuden kehittäminen -toimeenpano-ohjelman johtajana. Kokkoa haastatteli Hanna Toiviainen.
Lasse Lehtonen aloitti Kelan pääjohtajana kesäkuussa 2025. Lehtosta haastatteli ohjelmapäällikkö Hanna Toiviainen Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksesta.