Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpano hyvässä vauhdissa

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus verkostoineen edistivät strategian tavoitteiden toteuttamista monin eri tavoin. Tiivistä yhteistyötä tehtiin hyvinvointialueiden, palveluntuottajien, asiantuntijaorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa.

Vuosi 2023 oli merkittävä, sillä Suomessa saatiin ensimmäistä kertaa kattava arviointi Kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toteutuksesta. Kaikilta 23 alueelta saatiin itsearvioinnit.

Strategian keskeisten tavoitteiden mukaisesti perustetut strategiaryhmät tekivät vuoden aikana useita erillisselvityksiä sekä valmistelivat strategian toteutusta tukevia työkaluja ja kuvauksia. Myös strategian edistymistä hyvinvointialueilla arvioitiin vuoden lopussa.

Valmistuneet työkalut ja kuvaukset julkaistiin keskuksen verkkosivuilla. Strategiasta myös viestittiin aktiivisesti eri kanavien kautta.

Itsearviointityökalu käyttöön

Keskus kehitti Itsearviointityökalun Kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian seurantaan ja arviointiin. Sen avulla kaikki hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä tuottivat itsearvioinnin strategian toimeenpanon tilanteestaan loppuvuodesta 2023.

Itsearviointityökalu käsittelee strategian toimeenpanoon liittyviä tehtäviä, joista hyvinvointialueet ja palveluyksiköt ovat vastuussa. Se koostuu kahdesta osasta.

Ensimmäinen osa keskittyy tehtävien toteutumisen arviointiin. Se muodostaa alueen tilannekuvan sekä auttaa hahmottamaan alueen vahvuuksia ja kehittämistarpeita strategian toimeenpanossa.

Toiseen osaan kuuluu kehityssuunnitelma. Sen avulla alueet voivat priorisoida keskeneräisiä tehtäviä sekä suunnitella ja aikatauluttaa asiakas- ja potilasturvallisuustyötä.

Missä mennään strategian toimeenpanossa?

Strategian toimeenpano oli lähtenyt käyntiin jokaisella hyvinvointialueella. Itsearviointien perusteella eroja oli kuitenkin sekä alueiden että strategiakärkien välillä.

Parhaiten oli edennyt strategian neljännen kärjen ”Parannamme olemassa olevaa” toteutus (66 %). Se heijastaa pitkäaikaista kehitystyötä lääkehoidon turvallisuuden, laiteturvallisuuden ja infektiontorjunnan parissa.

Myös ensimmäinen kärki ”Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa” oli edennyt hyvin (63 %).

Sen sijaan kärjet kaksi ”Hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset” (56 %) ja kolme ”Turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa” (50 %) olivat toteutuneet hitaimmin. Tämä johtuu osittain digitalisaation ja etäpalveluiden uudesta ja laajenevasta roolista. Niille ei vielä juurikaan ole vakiintuneita käytäntöjä.

Tulokset ovat suuntaa antavia

Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa strategian tavoitteiden saavuttamisesta, mutta ovat suuntaa antavia. Ne eivät myöskään kuvaa asiakas- ja potilasturvallisuuden tilaa Suomessa.

Tuloksia ei ole tarkoitettu luomaan paremmuusjärjestystä alueiden välille vaan ennemminkin toimimaan vertailupohjana ja kehitystyökaluna alueille itselleen.