Vaikuttavuuskeskus ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus yhteisten tavoitteiden äärellä
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus ja Vaikuttavuuskeskus tapasivat Tampereella 17.4.2024.
”Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskukselle Vaikuttavuuskeskus on tärkeä verkostokumppani, jolla on samankaltainen toimintamalli hyvinvointialueilla. Molemmat edistämme vertaisuudesta käsin palvelunjärjestäjien ja -tuottajien toiminnan kehittämistä”, toteaa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen johtaja Tuija Ikonen.
Mikä on Vaikuttavuuskeskus?
Vaikuttavuuskeskuksen päämääränä on koota yhteen eri puolilta Suomea karttuvaa sosiaali- ja terveysalan tietoa vaikuttavuudesta sekä vaikuttavuuden mittaamisesta ja osaamisesta.
Vaikuttavuuskeskusta koordinoi Pirkanmaan hyvinvointialue yhteistyössä Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueiden sekä HUS-yhtymän kanssa. Vaikuttavuuskeskusta valmistellaan vuosina 2023–2025 EU:n kestävän kasvun ohjelmasta myönnetyllä RRP-rahoituksella.
Vaikuttavuuskeskusvalmistelua ohjaa ohjausryhmä, jossa on hyvinvointialueiden ja HUSin lisäksi STM:n ja THL:n edustus.
”Vaikka Vaikuttavuuskeskuksen nimessä on sana keskus, me näemme itsemme verkostona. Me teemme vahvasti verkostotyötä hyvinvointialueiden kanssa,” määrittelee Vaikuttavuuskeskuksen projektipäällikkö Riikka Ovaskainen.
Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat myös yksityiset toimijat ja järjestöt, mutta alkuvaiheessa Vaikuttavuuskeskus keskittyy tukemaan nimenomaan hyvinvointialueiden toimintaa.
Kehittämisen painopiste sosiaalihuollossa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
”Keskeistä meidän hankerahoituksessa on se, että vähintään 50 % kehittämistyöstä tulee kohdistaa sosiaalihuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvään kehittämiseen”, kertoo Ovaskainen.
Tämä painopiste mielessä pitäen valittiin teemat tänä vuonna aloitetuille yhteistyöalueiden tapaamisille. Ensimmäisiä teemoja ovat lapsiperheiden palvelut, ikääntyneiden palvelut sekä päihteet ja kuntoutus.
Tapaamisissa lähtökohtana oli kysyä, miten kukin yhteisalue haluaa jatkaa yhteistyötä. Yleinen toive vaikutti olevan kansallinen yhteistyö. ”Ei riitä, että tiedetään, mitä omalla yhteistyöalueella tapahtuu,” toteaa Ovaskainen.
Johtajaylilääkäri- ja johtajaylihoitajaverkostojen kanssa ollaan huomiota suuntaamassa vähähyötyisiin palveluihin. Tästä näkökulmasta tarkastellaan laboratoriokokeita ja kuvantamista. ”On helpompi poistaa vähähyötyisiä palveluita kuin tuoda uusia ja massiivisia toimintamalleja, jotka edellyttävät lisäresursseja”, sanoo Ovaskainen.
Uutena toimintamallina Vaikuttavuusvirittäjät
Yksi käytännön tapa tukea hyvinvointialueita on Vaikuttavuusvirittäjät.
Verkkosivuilla olevan linkin kautta voi hyvinvointialueelta kuka tahansa ottaa yhteyttä missä tahansa vaikuttavuuteen liittyvässä asiassa. Pyytää voi esimerkiksi tietoa, tutkimuksia tai asiantuntijayhteystietoja.
Vaikuttavuuskeskus kerää tutkimuslähteistä ja asiantuntijaverkostoista hyvinvointialueelle vastauspaketin.
”Etsimme yleensä parhaan saatavilla olevan asiantuntijan vastaamaan kysymyksiin”, toteaa Vaikuttavuuskeskuksen tietojohtamisen asiantuntija Antti Pelto-Huikko. Vastata voidaan esimerkiksi sähköpostitse tai Teams-tapaamisen välityksellä. Joskus tarjotaan myös asiantuntijaluentoja. Kaikki vastaukset kootaan myös verkkosivuille, joista ne ovat avoimesti kaikkien luettavissa.
Yhteisellä asialla laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden puolesta
Yhteistyö Vaikuttavuuskeskuksen ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kesken jatkuu tulevaisuudessa ja tapaaminen koettiin molemmin puolin hyödyllisenä.
Alkuvuonna ruotsalaisessa Dagens Medicin -lehdessä oli asiantuntijakirjoitus, jonka otsikko vapaasti käännettynä kuului: ”Terveydenhuollon tiukentuva talous ei saa vaarantaa potilaiden turvallisuutta”. Kirjoituksessa kuvataan esimerkkejä sellaisista naapurimaassa tehdyistä päätöksistä, jotka voivat lisätä potilasturvallisuusriskejä.
Olemme taas askeleen lähempänä tavoitetta, että Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026.