Kansallinen laiteturvallisuuskongressi säväytti Turussa – maistiaisia kongressin annista

Kongressi oli myös erinomainen mahdollisuus verkostoitua. Näytteilleasettajien pisteet täyttyivätkin tauoilla välillä ruuhkaksi asti. Lounaiden ja illallisen aikana käytiin innokasta keskustelua laiteturvallisuudesta.

Kiitos onnistuneesta kongressielämyksestä ja sujuvista järjestelyistä Varhan Arja Pekoselle ja järjestelytoimikunnalle. 

Laiteturvallisuutta ohjataan kansallisesti ja organisaatiotasolla

Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) johtaja Jaska Siikavirta avasi esityksessään lääkinnällisten laitteiden omavalvontaa. Hän totesi, että lääkinnällisten laitteiden käytön osaamisen varmistus, perehdytys, toimintakäytänteet ja seuranta sekä ilmoitusvelvoitteet ovat osa organisaation omavalvontaa.

Ylitarkastaja Marleena Ruutiainen toi terveisiä Fimeasta. Ruutiainen korosti, että lääkinnällisiin laitteisiin liittyvän lainsäädännön ja ohjauksen avulla voidaan tukea laitteiden turvallista käyttöä.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus esitteli STM:n julkaisemaa opasta “Lääkinnällisten laitteiden turvallinen käyttö -opas laiteosaamisen varmistamiseen”.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen laiteturvallisuusasiantuntija Sari Lintunen kertoi organisaatiotason laiteturvallisuussuunnitelmasta. Hän esitteli konkreettisia keinoja siihen, miten laiteturvallisuussuunnitelmaa kannattaa lähteä tekemään.

HUSin laitelääkäri Annika Takala avasi esityksessään ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilön tehtävää: vastuuhenkilö on organisaatiossaan lääkinnällisiin laitteisiin liittyvän sääntelyn tukihenkilö.

Takala antoi vinkkejä vastuuhenkilöksi ryhtyvälle. Hänen mukaansa tärkeintä on aluksi selvittää, miten omassa organisaatiossa laiteturvallisuuteen liittyvät asiat on järjestetty.   

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen laitehallinta-asiantuntija Kauro Mulari (kuvassa) oli kollegansa Tiina Koskisen kanssa visualisoinut laitekortiston. Kortisto sai kuulijoilta kiitosta selkeydestään ja kattavuudestaan.

Laiteturvallisuuden hyvät käytännöt jakoon

Digitalisaation vaikutuksesta laitteiden huoltoon ja ylläpitoon kertoi Varhan huoltoinsinööri Arttu Ruotsalainen. Digitalisaatio on ollut merkittävässä roolissa siinä, että laitteiden huollossa ja kunnossapidossa on päästy reaktiivisuudesta ennaltaehkäisyn kautta ennakoivuuteen. 

Satakunnan hyvinvointialueen laiteturvallisuusasiantuntija Taija Valtonen kuvasi laiteturvallisuusasiantuntijan roolia osaamisen varmistamisessa. Asiantuntijan useisiin tehtäviin kuuluvat esimerkiksi lain vaatimusten toteutumisen seuraaminen yhdessä ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilön kanssa sekä organisaation laiteturvallisuustoiminnan kehittäminen.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen suunnittelija Marjo Tienari esitteli Virtual Platform for Medical Device Training -hankkeessa kehitettyä oppimisympäristöä, jonka avulla pääsee tutustumaan muun muassa laiteturvallisuuden perusteisiin. Oppimisympäristö löytyy Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen verkkosivulta.

Osaamisen varmistamisen haasteista ja mahdollisuuksista muutostilanteissa kertoivat suunnittelija Sirkku Boucht ja kliinisen hoitotyön asiantuntija Anna-Sofia Korteniemi Varhasta. Vaikka haasteita oli matkan varrella paljon, onnistuttiin Majakkasairaalan käyttöönotossa osaavan henkilökunnan, lääkintälaitehuollon ja hoitohenkilökunnan tiiviin ja mutkattoman yhteistyön sekä varautumismentaliteetin avulla.  

Varhan lääkintätekniikan päällikkö Janne Ollikainen avasi kotiin vietävien lääkinnällisten laitteiden turvallisuutta. Avainasemassa on, että kotiin ei luovuteta muita kuin sinne suunniteltuja laitteita ja käyttäjää koulutetaan käyttämään laitetta oikein.  

Teknologian mahdollisuudet ja haasteet

Varhan ylifyysikko Jani Saunavaara kertoi, miten uusimmilla kuvantamisteknologioilla voidaan pienentää säteilyannoksia. Tekoäly myös auttaa röntgenhoitajaa potilaan asemoimisessa ennen kuvausta. 

Tampereen yliopiston radiologian professori Jussi Hirvonen esitteli tekoälyn hyödyntämistä kuvien tulkinnassa. Tekoälyn avulla voidaan tehostaa merkittävästi radiologian toimintaa, mutta se ei tule korvaamaan radiologin työtä ainakaan lähitulevaisuudessa. 

Potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi kertoi Potilasvahinkokeskuksessa käsitellyistä laitteiden potilaille aiheuttamista vahingoista. Yleisimpiä niistä ovat olleet laitteen ylikuumentumisesta tai kipinästä johtuvat palovammat (17 tapausta).

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnanjohtaja Hanna Tiirinki esitteli turvallisuustutkinnosta tehtyjä havaintoja. Niiden mukaan koneen ja ihmisen välistä vaaratapahtumaa on usein edeltänyt saman tyyppinen läheltä piti -tilanne. Näistä läheltä piti -tilanteista tulisikin ottaa oppia, jotta tulevat vakavat vaaratapahtumat voitaisiin estää.