Asiakas- ja potilasturvallisuuden mittaristo täydentyy määrällisillä mittareilla
Konsensustyöryhmä perustettiin hyvinvointialuekierroksen päätteeksi ja kaikki alueet saivat nimetä siihen edustajansa. Kaikilta alueilta saatiin mukaan varsinainen jäsen ja useimmilta myös varajäsen.
Yhteistyöllä kohti yhteisiä määrällisiä mittareita
Työryhmä toimi aktiivisesti ja sitoutuneesti kohti tavoitetta. Työryhmä tunnisti hyvinvointialueiden lisäksi useammankin yhteistyökumppanin, jonka kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä mittareihin ja niiden määrittelyihin liittyen.
Näitä toimijoita olivat mm. THL, hoitotyön kehittämisen verkosto, sairaalainfektiotietokanta SIROa ylläpitävät ja kehittävät tahot, THL:n Perfect -hanke sekä tietyt asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpanon strategiaryhmät.
Ensimmäisen aallon mittarit
Työryhmän työn tuotoksena syntyi hyvinvointialueiden yhteinen näkemys siitä, mitkä olisivat ensimmäisiä kaikille alueille yhteisiä määrällisiä mittareita.
Työryhmässä käytiin paljon keskustelua myös monista ensimmäisen aallon kokonaisuuden ulkopuolelle jäävistä tärkeistä mittareista. Näitä olivat esimerkiksi painehaavojen esiintyvyys sekä epäkohtailmoitusten määrä.
Näiden mittareiden tarkempi määrittely ja tiedon kerääminen kaipaavat kuitenkin vielä kehittämistä. Siksi ne päätettiin sisällyttää mukaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Konsensustyöryhmä jatkaa työtään seuraavien määrällisten mittareiden osalta vielä tänä keväänä.
Mittareiden tarve on tunnistettu valtakunnallisesti
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen valtakunnallisiin tavoitteisiin (2024) kuuluu, että asiakas- ja potilasturvallisuusmittareita on otettu käyttöön riittävästi hyvinvointialueilla.
Mikä on riittävästi ja millaisilla mittareilla tavoite saavutetaan, jää vielä nähtäväksi. On kuitenkin selvää, että asiakas- ja potilasturvallisuuden ollessa ilmiönä kompleksinen on sitä vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, mitata vain yksittäisillä mittareilla.
Tämän lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on monimuotoinen ja jatkuvassa muutoksessa. Tämä liittyy esimerkiksi uusien hoitomuotojen, teknologioiden ja lääkkeiden kehittymiseen. Myös itse palvelujärjestelmässä tapahtuu muutoksia. Tämä dynaamisuus tuo mukanaan uusia haasteita asiakas- ja potilasturvallisuudelle.
Tietoa tarvitaan moneen käyttötarkoitukseen
Tarve myös erityyppisille ja eritasoisille asiakas- ja potilasturvallisuustiedoille on ilmeinen. Tietoa tarvitaan hyvinvointialueiden ohjaukseen ja valvontaan, hyvinvointialueiden johtamiseen ja kehittämiseen sekä vertailukehittämiseen. Tietoa tarvitaan julkisesti saataville myös asiakkaille ja potilaille.
Tarvitaan prosessi-, rakenne-, tulos-, vertailu- sekä kokemusmittareita ja -indikaattoreita.
Tutustu ensimmäisen aallon mittareihin
Ensimmäisen aallon mittareiden otsikot näet alla. Tarkemmat tiedot määrittelyineen löydät konsensusryhmän raportista.
- Hoitoon liittyvät veriviljelypositiiviset infektiot / 1000 hoitopäivää (ESH)
- Käsihuuhdekulutus (ESH, PTH)
- Virtsatieinfektio, % (RAI-mittari) (SH)
- Ei influenssarokotusta, % (asiakkaiden influenssarokotuskattavuus), RAI-mittari (SH)
- Hoitohenkilökunnan influenssarokotuskattavuus (%) (PTH, ESH, SH)
- Vältettäviä lääkkeitä (korvattavat ja ei-korvattavat reseptilääkkeet) hankkineet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä (PTH, SH)
- Etäpalvelusta / etävastaanotosta / digi- tai eHealth kontekstista aiheutunut vaaratapahtuma (ESH, PTH, SH)
- Fimealle ilmoitetut laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät vaaratilanteet (ESH, PTH, SH)
- Potilas- ja asiakastietojärjestelmiin liittyvät vaaratilanteet (ESH, PTH, SH)
- Hoidon / palvelun aikana potilaille ja asiakkaille tapahtuneet haittaa aiheuttaneet kaatumiset ja putoamiset (ESH, PTH, SH)
- Kuolleisuus, % (stroke, sepelvaltimokohtaus, lonkkamurtuma) (ESH, PTH)
- Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttö leikkauksissa (ESH)
Alkuvuonna ruotsalaisessa Dagens Medicin -lehdessä oli asiantuntijakirjoitus, jonka otsikko vapaasti käännettynä kuului: ”Terveydenhuollon tiukentuva talous ei saa vaarantaa potilaiden turvallisuutta”. Kirjoituksessa kuvataan esimerkkejä sellaisista naapurimaassa tehdyistä päätöksistä, jotka voivat lisätä potilasturvallisuusriskejä.
Olemme taas askeleen lähempänä tavoitetta, että Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026.