Siirry sisältöön
Blogi

Hanna Toiviaisen blogikirjoitus: Tulevat hyvinvointialueet kirstun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden vartijoina


Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) arvioissa terveydenhuollon kustannuksista jopa 13 pro­senttia kuluu hoitovirheiden ja -haittojen kor­jaamiseen.

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi raportissaan (VTV 7/21), että Suomeen suhteutettuna terveydenhuollon haittatapahtumat aiheuttavat Suomessa yli miljardin euron vuosittaiset kulut.

Kyllä, luitte aivan oikein: yli miljardi hukkaan joka vuosi!

Kun kulut jaetaan väestömäärän mukaan, haittatapahtumat maksavat maamme pienimällä hyvinvointialueella (Keski-Pohjanmaa) 12,5 miljoonaa euroa ja suurimmalla (Helsingin kaupunki) 119,5 miljoonaa euroa vuodessa, muiden hyvinvointialueiden sijoittuessa sille välille (13-95 milj.€/v).

Ja summa sisältää vain terveydenhuollon kustannukset. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden pettämisen lisäkustannuksista ei ole tietoa. Mitä kaikkea tuolla rahalla saisikaan? Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen (keskus) rahoituskin on vain promillen tuosta summasta.

Miten paljon inhimillinen kärsimyskin vähenisi, jos turvallisuustyö olisi kunnossa. OECD:n mukaan terveydenhuollon virheistä ja haitoista yli puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä. Loogisesti tämä pätee myös sosiaalihuoltoon.

On hyvä, että Suomi on nyt sitoutunut STM:n uuden kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman 2022-2026 kautta kansainväliseen vertailuun asiakas- ja potilasturvallisuuden tilastamme. Lähtökohtaisesti kun olemme takamatkalla moniin muihin maihin, esimerkiksi länsinaapuriimme Ruotsiin, verrattuna. Tavoite on, että Suomessa saadaan viidessä vuodessa toimeenpantua parhaaseen kansainväliseen ja kansalliseen tutkittuun tietoon ja suosituksiin perustuvat käytännöt palvelujärjestelmässämme. Päämäärän ja toimenpiteiden toteutumista seurataan kansainvälisin ja myös muilla mittareilla.

Hyvinvointialueilla juuri nyt tehtävät päätökset vaikuttavat asiakas- ja potilasturvallisuuteen.

Turvallisuutta varmistavat rakenteet, menettelyt ja vastuut kannattaa sisällyttää johtamisjärjestelmiin ja seurantatietoa kerätä ja arvioida jatkuvasti. Tämä tarkoittaa asiakas- ja potilasturvallisuuden tavoitteiden kirjoittamista hyvinvointialueen strategioihin ja turvallisuusasioiden säännöllistä esittelyä hyvinvointialueen päättäville ja arvioiville toimielimille. Tästä keskus on julkaissut hyvinvointialueiden valmistelun tueksi tarkistuslistatyyppisen kuvauksen.

Kriittistä on myös sisällyttää asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä laatua varmistavat kriteerit ostopalvelu- ja ulkoistamissopimuksiin. Tästäkin keskus on julkaissut tarkistuslistan avuksi.

Lakisääteinen omavalvontaohjelma on hyvinvointialueen turvallisuustyökalu, jolla varmistetaan, että palveluiden asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laatu ovat riittävän tasoista. Omavalvontaohjelmasta keskus julkaisee mallikuvauksen syksyllä.

Toiminta edellyttää myös riittävät turvallisuusosaamisen resurssit. Yhdellä tulevalla hyvinvointialueella rekrytoitiin lääkitysturvallisuuskoordinaattori, kun selvisi, että pelkästään painehaavojen hoitoon menee heillä 8 mil.€/v. Asiakas- ja potilasturvallisuutta kannattaa siis mitata ja laskea kustannuksia! Kuinka paljon onkaan lääkitysturvallisuuskoordinaattorin palkka tuosta summasta? Kuinka paljon säästyy lopulta rahaa, kun resursoidaan riskien vähentämiseen, eskaloitumisen ennalta ehkäisemiseen?

Riskit kasvavat murroksissa. Hyvinvointialue ottaa vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuoden 2023 alussa ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on osa järjestämisvastuuta.  Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoitteiden toimeenpano kannattaa aloittaa heti. Päättäjillä on puntaroinnin, valintojen ja strategisen päätöksenteon paikka.

Hanna Toiviainen, ohjelmapäällikkö, FT (kansanterveys), YTM