Siirry sisältöön

Voit ladata ja tulostaa dokumentin tästä (pdf).

Yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden hankinta

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Samaan aikaan tulee voimaan järjestämislaki (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021). Sen 12 §:ssä säädetään edellytyksistä hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta.

Hyvinvointialue (HVA) voi hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Huomioitavia seikkoja:

  • Yhdenvertaisuuden pitää toteutua.
  • Palveluiden hankkiminen ei saa vaarantaa HVA:n järjestämisvastuun toteutumista.
  • HVA ei saa hankkia yksityiseltä tuottajalta palvelua, johon sisältyy julkisen vallan käyttöä.
  • HVA vastaa aina palveluntarpeen arvioinnista.

(Lähde: Valviran ja AVIn ohje julkisten hallintotehtävien ulkoistaminen 1.4.2022)

Sopimusohjauksen check-lista, mitä on huomioitava asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta

Sopimusohjauksen taustaa:

  • Sopimusohjaus tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuotannon ohjaamista tilaajan ja tuottajan välisillä läpinäkyvillä sopimuksilla.
  • Sopimusohjaus kattaa kaikki tilaajien ja tuottajien väliset suhteet ja pelisäännöt, joilla palveluntuotannon ehdoista ja järjestelyistä sovitaan.
  • Sopimusohjaus tukee terveitä markkinoita, tasapainoa tuottajien kesken, omaa tuotantoa ja ostopalvelutoimijoita. Varotaan monopoleja: tulee olla mahdollista toteuttaa myös muiden kuin isojen toimijoiden toimesta.
  • Ostopalveluna hankittavan palvelun tulee vastata sovittua. Palvelukuvausten tulee olla mukana jo tarjouspyynnössä.
  • Palveluiden hankinnassa tarvitaan sopimusosaamista.

Yhteistyö palveluntuottajien kanssa ja palveluntuottajien välillä:

  • HVA:n sisällä valvonnan ja hankinnan yhteistyö on tiivistä tiedonvaihtoa puolin ja toisin.
  • Ohjaustilaisuudet palveluntuottajille ja markkinavuoropuhelu mahdollistetaan koko sopimuskauden ajaksi.

Sopimuksen sisältöjä:

  • Kilpailutusvaiheessa kriteerit (palvelukuvaus) ja sanktiot tulee määritellä tarkasti.
  • Kustannustehokkuus ja toimintaperiaatteet tukevat taloutta = kokonaistuloksellisuus, jossa myös laatu näkyy.
  • Varmistetaan, että valmiussuunnittelu, kestävä kehitys ja eettisyys on huomioitu. 
  • Sopimusohjauksen prosessit on kuvattu. Prosessikuvauksen osana on asiakirjahallinta ja tiedonhallintasuunnitelma kokonaisuudessaan (minne arkistoitu, kuka säilyttää).
  • Kuvataan, miten sopimusvalvontaa toteutetaan (omavalvonta ja viranomaisvalvonta).
    • Valvonnan periaatteet aukikirjoitetaan sopimukseen.
    • Varmistetaan, että omavalvontasuunnitelma vastaa palvelun järjestäjän omavalvontaohjelmaa.
  • Varmistetaan, että laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden rakenteet, roolit ja vastuut on huomioitu sopimusohjauksessa.
  • Työkalut laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden seurantaan, käsittelyyn, raportointiin ja arviointiin. Sopimuskumppaneilla oltava yhteisymmärrys raportointivelvoitteesta: mitä raportoidaan ja kuinka usein.
  • Riskien arviointi ja hallinta. Riskit tunnistetaan jo valmisteluvaiheessa ja voidaan hallita koko sopimuskauden ajan.
  • Menettelytavat poikkeamien käsittelyyn.
  • Palautteiden, muistutusten ja kanteluiden käsittelyprosessit.
  • Kuvaus sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnasta.
  • Palveluiden käyttäjien osallisuus sopimuksissa:
    • Palveluntuottaja mahdollistaa palveluiden käyttäjien osallistumisen ja varmistaa, että osallisuuden minimikriteerit (tulossa, kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2022-2026 tavoite 1.1) täyttyvät.
    • Palveluiden käyttäjien kokemusten tulee tukea hankintaa.
  • Palvelunjärjestäjät edellyttävät palveluntuottajilta säännöllistä työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työolosuhteiden sekä henkilöstön riittävyyden seurantaa ja raportointia. Tämä tulee sisällyttää palveluyksiköiden vaatimuksiin ja ostopalvelusopimuksiin.

Tämä dokumentti on laadittu Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen koordinoimassa verkostossa 15.3.2022 alkaen. Verkostossa on jäseniä kaikilta vuonna 2023 aloittavilta hyvinvointialueilta. Verkoston puheenjohtaja on potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen KYS/PSSHP. Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen ohjausryhmä on tukenut dokumentin valmistelua.

Lisätietoja: palvelupäällikkö Jaana Kalliokoski (jaana.kalliokoski(a)ovph.fi)