Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpanon valmistelu etenee
Iso kiitos suunnitteluryhmien jäsenille!
Suunnitteluryhmät ovat laatineet konkreettisia ehdotuksia strategian toimenpideohjelmaan hyvinvointialueiden tueksi. Ryhmiin kuuluu noin 60 asiantuntijaa eri organisaatioista ympäri Suomen, ja heidän yhteinen intressinsä on tehdä Suomesta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026 mennessä.
Kokoamme toimenpide-ehdotukset ohjelmaksi ja laadimme arviointimenettelyt. Esittelemme ohjelman STM:n asettamalle seurantaryhmälle, ja ensimmäiset toimenpiteet käynnistyvät vielä tämän vuoden aikana.
Esittelemme strategiaa sidosryhmille ja aloittaville hyvinvointialueille
Tulemme mielellämme kertomaan strategian toimeenpanosta yleisesti tai jonkin erityisteeman osalta hyvinvointialueiden asiantuntijoiden, johdon ja päättäjien tilaisuuksiin. Elo-syyskuussa olemme vierailleet mm. Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan tilaisuuksissa.
Olemme tavanneet jo useiden sidosryhmien edustajia. Viimeisimpänä yhteistyökeskusteluja on käyty Hoitotyön tutkimussäätiön (HOTUS), Vanhusasiavaltuutetun, Healthtech Finlandin, Potilasasiamiesyhdistyksen, ammattikorkeakoulujen terveysalan verkoston, Proviisoriyhdistyksen, Suomen Yrittäjien sekä Akavan ja eräiden sen jäsenjärjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjausyksikön ja valtiovarainministeriön edustajien kanssa olemme keskustelleet esimerkiksi vaikuttavuuden ja asiakas- ja potilasturvallisuuden liittymäpinnoista.
Sidosryhmien ja päättäjien ja hyvinvointialueiden valmistelijoiden tapaamiset jatkuvat koko syksyn. Ota yhteyttä ohjelmapäällikkö Hanna Toiviaiseen, hanna.toiviainen(a)ovph.fi
Haittatapahtumien korjaamisesta aiheutuvat kulut esille
Kerromme strategian toimeenpanosta lehtikirjoituksin ja antamalla haastatteluja.
Niissä olemme tuoneet esiin erityisesti seuraavat asiat:
- Suomessa terveydenhuollon haittatapahtumien korjaamisesta aiheutuu yli miljardin euron vuosittaiset kulut (Valtiontalouden tarkastusvirasto 7/2021). Miljardin vuosikulu on jaettu alueellisissa lehtikirjoituksissa kyseisen hyvinvointialueen väestömäärän mukaan. Summa sisältää vain terveydenhuollon kustannukset. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden puutteiden aiheuttamista lisäkustannuksista ei ole tietoa.
- Riittävä turvallisuusosaamiseen resursointi on hyvä muistaa aloittavien hyvinvointialueiden valmistelussa. Ennaltaehkäisy on monin verroin edullisempaa kuin virheiden ja vahinkojen korjaaminen jälkikäteen.
Kirjoituksia ja haastatteluja on ollut keväästä alkaen 17 lehdessä, viimeisimpinä Lääkärilehti, Kainuun Sanomat ja Jyty-lehti. Viestimme myös verkkosivuillamme sekä Twitterissä ja LinkedIn:issä.
Tuemme asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämistä hyvinvointialueilla
Kansallinen tehtävämme on asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja suunnittelun yhteensovittaminen Suomessa. Tämän lisäksi seuraamme ja arvioimme toimeenpanoa hyvinvointialueilla. Kokoamme asiantuntijoita yhteen jakamaan hyviä kokemuksia ja menettelyjä sekä suunnittelemaan yhdessä turvallisuuden työkaluja ja käytänteitä.
Keskuksen verkkosivuilta löytyy työryhmien laatimat tarkistuslistat/kuvaukset siitä, miten asiakas- ja potilasturvallisuus kannattaa huomioida hyvinvointialueiden
1. johtamisen rakenteissa ja menettelyissä sekä
2. sopimuksissa yksityisten sote-toimijoiden kanssa.
Syksyn aikana julkaisemme mm. mallikuvauksen hyvinvointialueiden omavalvontaohjelmien ja -suunnitelmien pohjaksi.
Asiantuntijat ovat tervetulleita mm. valtakunnallisiin No Harm Experts -tapaamisiin (lisätietoja tanja.hautala(a)ovph.fi) sekä No Harm Bothnia -webinaareihin (lisätietoja jaana.kalliokoski(a)ovph.fi).
Kaikki toimintamme on maksutonta ja kaikille avointa. Tervetuloa mukaan!