Siirry sisältöön

Lääkitysturvallisuuden varmistaminen edellyttää

  • vastuiden määrittämistä
  • riittävää resursointia.

Lääkitysturvallisuus on osa hoidon ja palvelujen laatua ja turvallisuutta, mutta myös osa rationaalista lääkehoitoa ja -huoltoa1.

3.1.1 Yhtenäiset toimintamallit ja verkostoituminen

Lääkitysturvallisuuden koordinaatio kannattaa rakentaa jo ensi vaiheessa siten, että siinä on mukana palvelunjärjestäjän koko toiminta. Tällöin yhtenäiset toimintamallit ja työkalut otetaan kattavasti käyttöön.

Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä yhteistyöalueittain2 (YTA). Lääkitysturvallisuustyö kannattaa integroida muuhun asiakas- ja potilasturvallisuusyhteistyöhön sekä lääkehankintayhteistyöhön YTA-tasoisesti. Verkostoituminen lääkehoitoon ja -huoltoon osallistuvien julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken vahvistaa lääkitysturvallisuutta (kuvio 3).

Alueelliseksi lääkitysturvallisuuden koordinaation perusrakenteeksi esitetään mallit pienelle ja isolle organisaatiolle kuviossa 4. Mallit havainnollistavat toiminnan tasoja sekä niiden liittymistä toisiinsa, mutta eivät kuvaa johtamisen vastuita. Kuvio 4 havainnollistaa toimivaa lähtötason rakennetta lääkitysturvallisuuden varmistamisessa hyvinvointialueella.

Kuvio 4.  Alueellinen lääkitysturvallisuuden koordinaation ja kehittämisen perusrakenne isolle ja pienelle organisaatiolle sekä yhteistyön tasot.

3.1.2 Turvallisen lääkehoidon työnjako, koordinaatiotehtävät ja osaamisvaatimukset

Kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoite 4.1 on ”Lisäämme lääkehoidon turvallisuutta yhteisillä toimintatavoilla”. Sen mukaan palveluntuottajien lääkitysturvallisuuden kehittäminen, seuranta ja riskien hallinta tulisi integroida osaksi omavalvontaohjelmaa sekä moniammatillista asiakas- ja potilasturvallisuustyötä hyödyntäen farmasian alan asiantuntemusta3.

3.1.2.1 Turvallisen lääkehoidon toteuttaminen

Turvallisen lääkehoidon toteutumisesta huolehtivat kliinisessä hoitovastuussa olevat ammattihenkilöt.

  • Yksikön lääkehoidosta vastaa lääkäri4.
  • Työnantajan velvollisuus on myös huolehtia, että jokaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon työyksikössä on nimetty laillistettu sairaanhoitaja, joka vastaa lääkehoidon toteuttamisen kokonaisuudesta sekä osallistuu työyksikön lääkehoitokäytäntöjen kehittämiseen5.
  • Aluehallintoviranomaisen suosituksen mukaisesti6 jokaisessa lääkehoitoa toteuttavassa työ- tai toimintayksikössä tulisi olla myös tehtävään perehdytetty lääkevastaava ja hänelle varahenkilö(t).
  • Lisäksi yksikössä voi toimia kliinisen farmasian asiantuntija, joka tukee turvallisten lääkehoitokäytäntöjen varmistamista ja kehittämistä.

3.1.2.2 Lääkitysturvallisuuden kehittäminen

Lääkitysturvallisuuden kehittämistä koordinoivat lääkitysturvallisuuden asiantuntijat.

Lääkitysturvallisuutta tulisi kehittää moniammatillisessa yhteistyössä. Palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vastuussa olevissa organisaatioissa on tarkoituksenmukaista osoittaa lääkitysturvallisuutta varmistavat tehtävät nimetyille asiantuntijoille.

Lääkitysturvallisuuden asiantuntijoiden nimikkeet määräytyvät organisaation henkilöstölinjausten mukaisesti.

Nimikkeet

Esimerkkejä nimikkeistä ovat

  • lääkitysturvallisuuspäällikkö
  • lääkitysturvallisuuskoordinaattori
  • lääkevastaava.

Tehtävät

Lääkitysturvallisuuspäällikölle sopivia tehtäviä ovat esimerkiksi seuraavien toimintojen organisointi:

  • organisaation lääkehoitosuunnitelmien valmistelu
  • lääkitysturvallisuuden suunnittelu, seuranta ja raportointi
  • tulos- ja toimialueiden lääkitysturvallisuustyö
  • viestintä
  • yhteistyöryhmien toiminta.

Lääkitysturvallisuuskoordinaattorin tehtäviksi sopivat organisaation tai tulos- ja toimialueiden lääkitysturvallisuusmenettelyiden varmistaminen.

Lääkevastaavan tehtäviä ja vastuita on kuvattu Turvallinen lääkehoito -oppaassa1.

Tehtävien kuvaukset ja niiden edellyttämä osaaminen

Lääkitysturvallisuuden koordinaatio- ja kehittämistehtävien pääpiirteet kuvataan taulukossa 1.

Edellä mainittujen tehtävien edellyttämä osaaminen ja tehtävissä tarvittavat valmiudet kuvataan taulukossa 2.

Tehtäväkuvaukset perustuvat kotimaisiin käytäntöihin ja kansainvälisiin suosituksiin3, 7, 8 .

Koulutuspätevyydet

Lääkitysturvallisuuspäällikön ja –koordinaattorin työnkuviin liittyy toiminnan organisointia ja koordinointia, tutkitun tiedon seurantaa ja viestintää sekä tiedonhakua ja näyttöön perustuvien menettelyjen edistämistä. Tämä puoltaa ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista pätevyyttä.

Potilas- ja lääkitysturvallisuuteen liittyvä täydennyskoulutus ja tieteelliset jatko-opinnot ovat tehtävien hoitamisessa eduksi.

Nykyisillä lääkitysturvallisuuskoordinaattoreilla on pääosin farmasian alan ylempi korkeakoulututkinto. Farmaseuttinen osaaminen on katsottu tehtävissä eduksi, sillä se tuottaa syvällisen ymmärryksen lääkehuollon toiminnasta sekä kokonaisvaltaisen näkemyksen lääkehoitoprosessin vaiheista riskeineen.

Lääkevastaavien tutkintovaatimuksena on sairaanhoitajan tai muu soveltuva alempi terveydenhuollon korkeakoulututkinto.

3.1.3 Lääkitysturvallisuustyön tilanteen kartoitus

Lääkitysturvallisuustyötä aloitettaessa ja kehitettäessä on tärkeää tunnistaa olemassa olevat asiakas-, potilas- ja lääkitysturvallisuusrakenteet. Samoin on tärkeää tunnistaa keskeiset toimijat ja koota heistä alueen Turvallinen lääkehoito -työryhmä.

Muistilista

Muistilista kartoituskysymyksistä auttaa ohjaamaan ja jäsentämään systemaattista lääkitysturvallisuustyötä. Se auttaa myös käynnistämään laaja-alaista yhteistyötä eri aihealueittain esimerkiksi lääkitysturvallisuuden työpajoissa tai yksiköihin jalkauduttaessa.

Taulukko 3. Tukikysymykset lääkitysturvallisuustyön eri aihealueiden lähtötilanteen kartoittamiseen (taulukko pdf-tiedostona)

———
1 Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö 2018:15. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3915-8
2 Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 612/2021 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210612
3 American Society of Health-System Pharmacists. ASHP statement on the role of the medication safety leader. 2012. Saatavilla: https://www.ashp.org/-/media/assets/policy-guidelines/docs/statements/role-of-medication-safety-leader.ashx
4 Valvira. Lääkehoidon toteuttaminen https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/laakehoidon-toteuttaminen
5 Sosiaali- ja terveysministeriö. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y
6 Aluehallintovirasto. Lääkehoito -verkkosivusto, saatavilla: https://avi.fi/asioi/viranomainen/ohjaus-ja-neuvonta/laakehoito
7 Burgess LH, Cohen MR, Denham CR. A new leadership role for pharmacists: A prescription for change. J Patient Saf. 2010;6:31-37. Saatavilla: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22130300
8 Medication Safety Officer’s Handbook (2013). http://store.ashp.org/Default.aspx?TabID=251&productId=4228