3.5 Lääkevalikoima lääkitysturvallisuuden edistämisessä

Hyvinvointialueiden lääkevalikoima perustuu Fimean määräykseen¹ ja on asiantuntijoiden määrittämä.

Se pohjautuu

• alueellisiin periaatteisiin
• asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin
• lääkehankintapäätöksiin.

Lääkevalikoiman avulla ohjataan ja yhtenäistetään lääkkeiden hankintaa ja käyttöä² (kuvio 6).

3.5.1 Lääkkeiden hankinta

Sosiaali- ja terveydenhuollossa sairaala-apteekkien toimittamat lääkkeet hankitaan valikoimaan julkisten hankintojen edellyttämällä hankintaprosessilla.

Lääkehankinnat tehdään tyypillisesti yliopistosairaaloiden sairaala-apteekkien koordinoimissa yhteistoiminta-alue tasoisissa lääkehankintarenkaissa. Jotkut lääkkeet on sovittu kilpailutettavaksi kansallisesti HUS Apteekin toimesta, ja joitakin lääkkeitä kukin sairaala-apteekki hankki itsenäisesti.

Lääkkeiden hankinta poikkeaa monesta muusta julkisesta hankinnasta. Se on monitasoinen, erityisosaamista vaativa prosessi, johon osallistuu useita lääkehoidon ja lääkehuollon asiantuntijoita (kuvio 6).

Hankinnat tehdään hoitosuositusten ja tieteellisen näytön perusteella. Hankinnoissa huomioidaan hinnan lisäksi muun muassa lääke- ja lääkitysturvallisuus sekä muut laadulliset kriteerit.

3.5.2 Lääkevalikoiman tavoite

Lääkevalikoiman tarkoituksena on varmistaa vaikuttava, turvallinen, laadukas, taloudellinen ja yhdenvertainen lääkehoito rationaalisen lääkehoidon periaatteiden³ mukaisesti (taulukko 7). Alueellisesti voi olla tarpeen laatia erillisiä valikoimia eri toimintaympäristöihin ja erityisryhmille, kuten perusterveydenhuoltoon ja lapsille² .

Taulukko 7. Lääkevalikoiman tavoitteena on varmistaa rationaalinen lääkehoito ja ohjata lääkkeiden vaikuttavaa, turvallista, laadukasta, taloudellista ja yhdenvertaista käyttöä.

3.5.3 Lääkevalikoiman hallinta

Lääkevalikoima on enemmän kuin pelkkä listaus organisaatiossa käytössä olevista lääkkeistä. Lääkkeiden hankintatoiminnan tukena alueilla toimii lääkeneuvottelukuntia, joiden tehtäviä on kuvattu Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmassa³ ja professori Heikki Ruskoahon selvitysraportissa⁴.

On ehdotettu, että alueellisten lääkeneuvottelukuntien tehtäväksi määritetään lääkkeiden käytön seurannan ja ohjauksen yhdenmukaistaminen. Tällä hetkellä alueellisten neuvottelukuntien ja työryhmien tehtävät ja toiminta on määritelty alueellisesti eri tavoin.

Oleellista olisi, että

• lääkevalikoimaan liittyviä linjauksia seurataan
• ohjausta varten muodostetaan rakenteet
• sovitaan toimintamalleista
• varmistetaan tietojärjestelmiin integroitujen lääkevalmistekohtaisten työohjeiden saatavuus ja ylläpito eri tasoilla (työ- ja toimintayksiköt, organisaatio ja YTA).

Yhtenäiset käytännöt tukevat turvallista ja tarkoituksenmukaista lääkehoitoa. Sovittavia käytäntöjä ovat muun muassa käyttökuntoon saatto, lääkkeiden off-label käyttö, omavalmisteet ja erityisluvalliset valmisteet.

3.5.3.1 Lääkevalikoiman lääkitysturvallisuuden varmistamisen avainkohdat

Lääkevalikoima tukee turvallista lääkehoitoa. Myös lääkevalikoiman hallintaan liittyy lääkitysturvallisuuden näkökulmasta tiettyjä kriittisiä avainkohtia (Kuvio 7).

Lääkkeitä hankittaessa ja lääkevalikoimaa muodostettaessa tulee pyrkiä tunnistamaan, mitkä keskeiset tekijät varmistavat lääkitysturvallisuutta. Niitä tulee painottaa yhtenä hankintapäätökseen vaikuttavana valintakriteerinä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi

• mistä lääkkeistä valmistesarjat lisäävät tai vähentävät turvallisuutta
• mitä lääkehoitoprosessia tukevia ominaisuuksia tarvitaan. Näitä voivat olla esimerkiksi primaaripakkausten viivakoodit.

3.5.3.2 Muutokset lääkevalikoimassa

Lääkevalikoimaan tulevat muutokset voivat olla suunniteltuja, ja liittyä lääkehankintakausien vaihtumiseen. Ne voivat myös olla suunnittelemattomia ja liittyä esimerkiksi lääkkeiden saatavuuskatkokseen.

Näitä kaikkia tilanteita tulee kuitenkin hallita siten, että lääkkeitä käyttävillä yksiköillä on tieto ja ymmärrys muutoksista sekä niiden mahdollisista vaikutuksista potilaiden ja asiakkaiden hoitoon. Tässä oleellista on riittävä informointi ja tarvittavat tietojärjestelmäpäivitykset.

Lääkevalikoiman hallinta ja ylläpito sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon tietojärjestelmissä on keskeistä. Tässä myös sairaala-apteekkien hallinnoimalla lääkevalmistetiedolla on tärkeä rooli.

3.5.3.3 Säännöllinen arviointi

Lääkevalikoimaa on tärkeää arvioida myös turvallisuuden näkökulmasta vähintään vuosittain. Näin mahdollisiin haasteisiin pystytään puuttumaan mahdollisimman pian. Niihin voidaan myös pyrkiä vaikuttamaan seuraavissa lääkehankinnoissa jo tarjouspyyntövaiheessa.

Tietoa lääkevalikoimaan liittyvistä lääkitysturvallisuushaasteista on mahdollista saada esimerkiksi

• hyvinvointialueen lääkityspoikkeamien raportointijärjestelmän kautta
• lääkkeitä käyttäviltä ammattilaisilta kerättävän palautteen avulla
• viranomaisille raportoiduista ilmoituksista, kuten haittavaikutusilmoituksista.

3.5.3.4 Tarkistuslista lääkitysturvallisuuden huomioimisesta

Lääkevalikoiman hallinnassa keskeiset lääkitysturvallisuuden näkökulmat on koottu tarkistuslistaan (Taulukko 8).

Lääkevalikoiman asianmukaisuutta on tärkeää arvioida lääkitysturvallisuuden lisäksi myös muista rationaalisen lääkehoidon ulottuvuuksista. Sairaala-apteekkien asiantuntijat koordinoivat lääkevalikoimaan liittyvää työtä hankintaprosessin kaikissa vaiheissa sekä lääkevalikoimien implementoinnissa että hallinnassa.

Taulukko 8. Tarkistuslista lääkitysturvallisuuden huomioimisesta lääkevalikoiman hallinnassa. LASA = samalta näyttävät ja/tai kuulostavaa lääkkeet (look-alike, sound-alike).

———

¹ Fimean voimassa olevat määräykset https://fimea.fi/valvonta/lait_ja_ohjeet/maaraykset
² Eiland LS, Benner K, Gumpper KF, Heigham MK, Meyers R, Pham K, Potts AL. ASHP-PPAG Guidelines for Providing Pediatric Pharmacy Services in Hospitals and Health Systems. J Pediatr Pharmacol Ther. 2018 May-Jun;23(3):177-191.
³ Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö 2018:15. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3915-8
⁴ Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen: Selvityshenkilön loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö 2018:20. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3933-2