1. Kuvaus lääkitysturvallisuutta edistävistä rakenteista ja toimintamalleista

1.1 Kuvauksen tarkoitus

Tämä on kuvaus

• rakenteista, jotka edistävät lääkitysturvallisuutta
• toimintamalleista, joiden avulla lääkitysturvallisuutta voidaan kehittää ja vahvistaa palvelunjärjestäjien ja -tuottajien parissa.

Kuvaus tukee kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoitteen 4.1 ”Lisäämme lääkehoidon turvallisuutta yhteisillä toimintatavoilla” toimeenpanoa¹.

1.1.1 Kuvaus auttaa arvioinnissa

Kuvaus tarjoaa palvelunjärjestäjille ja palveluntuottajille mahdollisuuden arvioida, millä tasolla lääkitysturvallisuustyö on:

• Mitä hyviä käytänteitä on otettu käyttöön lääkitysturvallisuutta varmistavina menettelyinä?
• Miten lääkitysturvallisuutta ja alueellista yhteistyötä tulisi kehittää?

1.1.2 Miten kuvaus koottiin?

Kuvauksen ovat koonneet Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen ylläpitämän lääkitysturvallisuuden kehittämislinjan asiantuntijat.

Kuvaus oli julkisesti kommentoitavana kesällä 2023. Sitä myös päivitetään ja täydennetään säännöllisesti.

1.2 Lääkitysturvallisuus osana palvelukokonaisuutta

Lääkitysturvallisuuden edistäminen ja varmistaminen ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta ja julkista palvelulupausta².

Palvelunjärjestäjien ja palveluntuottajien tehtävänä on suunnitella lääkehoidon ja lääkehuollon prosessien turvallisuus osana palvelukokonaisuuksia. Heidän tehtävänään on myös organisoida prosessien turvallisuuden seuranta, ohjaus ja omavalvonta.

Lääkitysturvallisuuden varmistaminen ja riskienhallinta edellyttävät koordinoitua systemaattista kehittämistä ja moniammatillista yhteistyötä.

1.2.1 Mitä lääkitysturvallisuuteen kuuluu?

Lääkitysturvallisuudella tarkoitetaan lääkkeiden käyttöön liittyvää turvallisuutta.

Lääkitysturvallisuus kattaa sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaatioiden periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on

• varmistaa lääkehoidon toteuttamisen turvallisuus
• suojata potilasta vahingoittumasta.

Lääkitysturvallisuus käsittää toimenpiteitä lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi³.

1.2.2 Kyseessä on laaja kokonaisuus

Lääkitysturvallisuutta varmistaviksi toimenpiteiksi mielletään usein vain kuviossa 1 veden pinnan yläpuolella näkyvä ”jäävuoren huippu”:

• lääkehoitosuunnitelma
• lääkityspoikkeamien ja haittavaikutusten seuranta
• osaamisen varmistaminen ja lääkelupakäytännöt.

Niiden lisäksi tarvitaan monia vähemmän tunnettuja ”pinnan alla piileviä” lääkitysturvallisuuden riskienhallinnan rakenteita sekä toimijoita ja toimintamalleja, joiden avulla turvallisuutta jatkuvasti parannetaan.

———

¹ Sosiaali- ja terveysministeriö. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:2. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163858/STM_2022_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

² Sosiaali- ja terveysministeriö. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y

³ Stakes ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanasto. 2006. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75835/T28-2006-VERKKO.pdf?sequence=1&isAllowed=y