Tuija Ikosen blogikirjoitus: Oikein annosteltu digitalisaatio on oiva ratkaisu – tarkistuslista etäpalveluille julkaistu
Lääkäriopiskelijana ensimmäisiä oppimiani lääkeaineita oli digitalis. Digitalis-lääkkeen aloittamista kutsuttiin digitalisoinniksi ja sillä haettiin apua sydämen vajaatoimintaan sekä moniin muihin sydänvikoihin. Digitalisaatio oli vuosikymmeniä yksi muutamista tarjolla olevista sydänsairauksien oireiden hoitokeinoista.
Nykyisinkin digitalisaatiolla haetaan tehoja vajaatoimintaiseen systeemiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ”elinjärjestelmän” ylikuormitus pitää saada hallintaan. Asiakasvirtojen pumppaamisen on oltava tehokkaampaa, ettei kierto hyydy. Palvelujen tulisi saavuttaa periferian ääret ja herkästi vaurioituvat yksilöt.
Digitalisaation avulla ammattihenkilöiden aika ja osaaminen voidaan käyttää paremmin. Päivystyksen tiheälyöntisiin rytmihäiriöihin digitalisaatio automatisoi hoidon tarpeen arviointia; ruuhkahuippuja hallitaan odotusajoista tiedottamalla ja vastaamalla osaan hoitotarpeesta etänä. Tekoälysovellukset tukevat kliinistä päättelyä. Moni pieni ja isompikin asia hoituu potilaan tai ammattihenkilön matkustamatta.
Jotta terveydenhuollon transformaatio digitaalisten ja etänä annettavien palvelujen suuntaan ei olisi hallitsematonta, kannattaa pysähtyä pohtimaan hyötyjä ja riskejä sekä mitkä sivuvaikutukset täytyy tunnistaa. Vaihtoehtoiskustannusten näkökulmasta digitalisaatioon suunnatut resurssit eivät saa olla pois vaikuttavasta palvelusta ja hoidosta. Helpon saatavuuden ei pidä lisätä palvelujen hyödytöntä käyttöä ‒ jos digitalisaatiolla hoidetaan vain medikalisaatiota, joku transformaatiossa meni pieleen.
Etuja digitaalisuudesta haetaan koko yhteiskunnassa. Valtiovarainministeriöllä on julkisten palvelujen digitalisaation edistämisen ohjelma kuluvalle hallituskaudelle. Tavoitteena on digitaalisten palvelujen ensisijaisuus. Edistäjien verkostoon kuuluvat julkisen hallinnon muutosagentit/-johtajat, palvelukehittäjät, palvelumuotoilijat, prosessi-/projektikehittäjät, tiedonhallinnan ja tietohallinnon ammattilaiset. Terveydenhuoltoa koskeva kehitys riippuu monista muista ammattialoista ja muun yhteiskunnan toimista.
Takaisin lääketieteeseen. Liialliseksi mennyt digitalisaatio on vaarallista. Seurauksena on pulssin hidastuminen, muut vakavat rytmihäiriöt, pahoinvointi, sekavuus ja näköhäiriöt. Riskiä suurentavat krooniset sairaudet ja ikääntyminen. Analogiaa jatkaen yliannosteltu palvelujen digitalisaatio voi haitata haavoittuvien ryhmien hoitoon pääsyä tai estää hyvän hoitotuloksen. Diagnostisen näköhäiriön riski kasvaa, jos potilaan ja lääkärin oikea-aikainen läsnä tapahtuva kohtaaminen jää pois.
Digitalisaatiota edistäviin ohjelmiin tarvitaan huolellista riskien arviointia ja kaikkien palveluja käyttävien ryhmien erityistarpeiden tunnistamista. Riittävän digituen tarjoaminen on edellytys digitalisaation hyötyjen syntymiselle. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian kolmannen kärjen ”Turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa” yksi kolmesta tavoitteesta on ”varmistamme kaikille turvalliset etä- ja digipalvelut”.
Strategian toimeenpanon avuksi on julkaistu tarkistuslista digitaalisten ja etänä annettavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta- ja ulkoistamissopimuksiin. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta löytyvä lista on vapaasti käytettävissä digitaalisia ja etäpalveluja suunniteltaessa ja hankittaessa. Lisäksi DigiHTA-työkalun avulla voi arvioida digitaalisten laitteiden ja ratkaisujen soveltuvuutta.