Suomi on keskikastia WHO:n potilasturvallisuuden tavoiteohjelman tulosvertailussa vuonna 2022
Suomi on sitoutunut Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuiseen potilasturvallisuuden tavoiteohjelmaan 2021−2030 kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian kautta. Strategiaan on otettu WHO:n ohjelmasta 10 kärki-indikaattoria mittareineen ja tavoitteineen. Tilannekuvat toimitetaan WHO:lle kansainvälistä vertailua varten vuosina 2022, 2024 ja 2026.
Kymmenestä kärki-indikaattorista olimme vuonna 2022 saavuttaneet tavoitetason kahdessa ja lähestyimme tavoitetta kolmessa indikaattorissa. Lähtökuopissa olivat vielä lääkehoidon haittatapahtumien seuranta, ammattihenkilöiden työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kansallinen ohjelma sekä asiakas- ja potilasedustajien ja toimintayksikön johdon välinen säännöllinen yhteistyö.
Seurantataulukko
Taulukossa kuvataan WHO:n 10 kärkimittarin tavoitteet, seurantatulos kaikkiin kysymyksiin vastanneiden 102 jäsenmaan joukossa (saavuttaneiden osuus prosentteina) ja Suomen tilanne 2022 verrattuna WHO:n asettamaan tavoitetasoon.
| WHO:n kärkitavoite (lyhennetty ja vapaasti käännetty), lähde: https://www.who.int/teams/integrated-health-services/patient-safety/policy/global-patient-safety-action-plan) | WHO:n asettama tavoitetaso 2023 mennessä (% vastan-neista) | Tavoitteen saavuttaneet maat 2022 (% vastan-neista) | Suomen tilanne 2022 |
| Palvelunjärjestäjät ovat sitoutuneet tavoiteohjelman toimeenpanoon | 30 % | 27 % | saavutettu |
| Palveluntuottajat käyttävät johtamisessa kuuman linjan indikaattoreita* | 30 % | 36 % | toteutuu osittain |
| Hoitoon liittyvien infektioiden (HLI) ilmaantuvuus on laskusuuntainen | 20 % | 31 % | mittari on, ei laskua |
| Lääkehoidon haittatapahtumien määrä on osoitetusti laskusuuntainen | 20 % | 18 % | ei mittaria, ei tietoa |
| Potilasedustajien ja palveluntuottajien johtajien välille on luotu yhteistyömalleja | 20 % | 13 % | ei malleja käytössä |
| WHO:n potilasturvallisuuden opetussuunnitelman sisällöt kuuluvat kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden peruskoulutukseen | 30 % | 20 % | suunnittelu aloitettu |
| Kansallinen kehittämisohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista | 30 % | 18 % | ohjelma puuttui 2022 |
| Kansallinen vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimisjärjestelmä digitalisoitu | 20 % | 31 % | toteutuu osittain |
| Potilasturvallisuudesta julkaistaan kansallinen ja alueellinen vuosiraportti | 20 % | 18 % | toteutuu osittain |
| Kattavat potilasturvallisuutta edistävät verkostot ja sidosryhmät | 30 % | 18 % | tavoitetta saavutettu |
(never events).
WHO:n seurantakyselyssä 2022 oli 175 kysymystä ja lisäksi erilliskysymyksiä. Raportti sisälsi 70 kysymyksen tulokset kaikkiin kysymyksiin vastanneilta 102 jäsenmaalta. Raportissa ei eritelty maatietoja.
Suomen heikkoudet ja vahvuudet
Vuoden 2022 seurannan mukaan raporttiin kuvatuista 70 kysymyksestä Suomessa saavutettiin tavoitetaso neljäsosassa toimenpiteistä, kun taas viidesosa oli vielä aloittamatta.
Olemme Suomessa eniten jäljessä siinä, että vaaratapahtumia ei raportoida kansallisesti (59 % vastanneista raportoi) ja meiltä puuttuu kansallinen koordinoiva taho vaaratapahtumien raportointia, analysointia ja niistä oppimista varten (28 %:ssa vastanneista on kansallinen koordinoiva taho). Meillä ei myöskään arvioida hoitoprosessien turvallisuusriskejä ja haittatapahtumia systemaattisesti (41 % vastanneista arvioi).
Suomen vahvuutena oli potilasturvallisuuden pitäminen terveydenhuollon painoalueena ja kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimintasuunnitelma. Myös turvallisuutta koskevat säädökset ovat pääosin olemassa. Suomessa toimii potilasturvallisuuden hyväksi myös paljon erilaisia verkostoja ja järjestöjä.
Potilasturvallisuuden rinnalla edistetään myös sosiaalihuollon asiakasturvallisuutta.