Blogikirjoitus: Miten varmistaa lääkinnällisten laitteiden käytön osaamista?

Kun koronapandemia iski Suomeen huomattiin, että infektiotauteihin ja tehohoitoon perehtyneistä terveysalan ammattilaisista on merkittävää pulaa. Hoitohenkilökuntaa siirrettiin kiireettömästä hoidosta kiireelliseen hoitoon. Nopea muutos loi valtavan tarpeen mm. nopeasti ja ketterästi toteutettavalle lääkinnällisten laitteiden, kuten hengityskoneiden ja muiden tehohoidossa käytettävien laitteiden koulutukselle.

Siirto toisiin tehtäviin aiheutti ammattilaisille epävarmuutta. Myös terveysteknologioiden ja lääkintälaitteiden (jatkossa laitteet) käytössä koettiin haasteita, sillä perehdytykseen ja koulutukseen ei jäänyt juurikaan aikaa.

Kliinisessä työssä tapahtuvat inhimilliset virheet laitteiden käytössä johtavat helposti asiakas- ja potilas- sekä työturvallisuuden vaarantumiseen. Puute laitteiden käytön osaamisessa ja osaamisen varmistamisessa vaikuttaa turvallisuuden lisäksi myös ammattilaisten työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Kukapa haluaisi joutua hoitamaan kriittisesti sairasta potilasta useiden laitteiden keskellä ilman tarvittavaa laiteosaamista saatikka olla potilaana tuossa tilanteessa?

Terveydenhuollon jatkuva muutos ja kehitys lisäävät tarvetta laiteosaamisen koulutukselle. Tätä ei ole kuitenkaan työpaikoilla pystytty riittävästi tarjoamaan.

Virtual Platform for Medical Device Training (VPMDT) -hankkeessa on tarkoitus kehittää sote-ammattilaisten käyttöön uusia tapoja laitteiden käytön osaamisen lisäämiseen ja varmistamiseen. Hankkeessa tuotetaan uudenlaisia pedagogisia ja virtuaalisen sekä lisätyn todellisuuden teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja.

Kun laitteiden käyttö on paremmin hanskassa, voidaan vaaratapahtumia vähentää. Näin toimimalla myös asiakas- ja potilasturvallisuus sekä työhyvinvointi lisääntyvät.

Hankkeen tavoitteena on, että sote-ammattilainen saisi apua laitteiden käyttöön juuri silloin kun tarve on suurin, riippumatta ajasta ja paikasta. Eikö olisikin hienoa, jos asiakkaan kotona olevan laitteen pikakäyttöohjeen voisi tarkistaa lukemalla QR-koodi mobiililaitteella? Tai jos laitteen oikeaa kokoamista voisi kerrata virtuaalisesti jo ennen kotikäyntiä? 

Hankkeen alkuvaiheessa kerättiin tietoa nykytilasta haastattelujen, kyselyjen ja kirjallisuuskatsausten avulla. Tätä tietoa käytetään hankkeessa kehitettävän oppimisympäristön rakentamisessa.

Myöhemmin ammattilaiset saivat kokeilla QR-koodin käyttöä. Kokeilujen tulokset olivat positiivisia ja QR-koodi nähtiin hyvänä ja nopeana keinona asioiden tarkastamisessa. Saimme myös hyviä vinkkejä siitä, mitä tietoa ja materiaalia QR-koodin taakse olisi hyvä viedä. Koska hankkeen tarkoituksena on nimenomaan helpottaa ammattilaisten työtä varmistamalla heidän laiteosaamistaan, on äärimmäisen tärkeää, että saamme aiheesta kokemuksia. Syksyllä onkin tarkoitus jatkaa kokeiluja lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksien selvittämiseksi.  

Hankkeen rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahastosta ja toimijoina ovat Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Pohjanmaan hyvinvointialueella toimiva Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus. Merkittävimpiä sidosryhmiä ovat sote-ammattilaiset ja lääkinnällisiä laitteita valmistavat terveysteknologiayritykset.

Kirjoittajat Minna Tiainen (TAMK), Marjo Tienari (TAMK), Sari Lintunen (ÖVPH), Riika Saurio (ÖVPH), Merja Jutila (ÖVPH) ja Hannes Friberg (ÖVPH) ovat innostuneita laiteosaamisen varmistamisesta uusien digitaalisten keinojen avulla. He työskentelevät VPMDT-hankkeessa ja omissa kotiorganisaatioissaan.