Siirry sisältöön
Blogi

Merja Sahlströmin blogikirjoitus: Asiakas- ja potilasturvallisuuden mittaaminen – Salvador Dalin valuvat kellot, Rubensin rakkauden puutarha vai jotain siltä väliltä?


Sosiaali– ja terveydenhuollossa asiakas- ja potilasturvallisuus ovat keskeisiä tavoitteita ja niiden mittaaminen on välttämätöntä niin laadun kuin turvallisuudenkin parantamisessa. Mittaaminen auttaa meitä tunnistamaan riskialueita, löytämään kehityskohteita ja arvioimaan toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta turvallisuuteen. Mittareiden käyttö turvallisuuden arvioimiseen on monivivahteinen prosessi, joka edellyttää huolellista suunnittelua ja jatkuvaa kehittymistä.

Pohtiessani viime aikoina mittaamista, olen huomannut usein ajattelevani maalaamista. Olisiko näillä jotain yhteistä?

  1. Kokonaisuuden hahmottaminen
    Maalausta aloitettaessa taiteilija visioi kokonaisuuden. Samalla tavoin mittareita suunnitellessa on katsottava laajempaa kuvaa. Molemmat vaativat selkeää visiota siitä, mitä lopullisella teoksella halutaan saavuttaa. Johtajan ja asiantuntijoiden on tunnistettava, mikä tieto on olennaista, kuinka se voidaan tuottaa luotettavasti ja kuinka se voidaan parhaiten esittää. Tulee olla myös ymmärrys ja tasapaino yksityiskohtien ja kokonaiskuvan välillä.
  2. Eri tyyppiset mittarit ja indikaattorit
    Eri mittarit ja indikaattorit ovat kuin taiteilijan siveltimiä, värejä ja kankaita. Niitä tarvitaan tuottamaan monipuolista tietoa organisaatioiden toiminnasta ja turvallisuudesta. Rakenteiden ja prosessien tarkistuslistaindikaattorit tukevat turvallisuusintegrointia, kun taas ”never event” -tiedot auttavat vältettävien haittatapahtumien tunnistamisessa. Organisaatioiden välinen vertailu ja kansallisen tilannekuvan muodostaminen edellyttävät yhdenmukaisia määrällisiä mittareita. Tällainen monipuolinen mittarivalikoima mahdollistaa paitsi organisaatioiden itsensä kehittymisen myös kansallisen potilas- ja asiakasturvallisuuden tilanteen paremman ymmärtämisen ja arvioinnin.
  3. Yksityiskohdat
    Maalauksessa jokainen siveltimen veto muodostaa yhden yksittäisen tarkkasilmäisen tietopisteen. Samalla tavoin jokainen mittaustulos vastaa yksittäistä tietoa turvallisuudesta – olipa kyse esimerkiksi infektioista, asiakaspalautteista, vaaratapahtumista tai vakavien vaaratapahtumien tutkinnoista. Kuten maalauksen väripisteet siveltimen vetoineen luovat kokonaiskuvan, hahmottavat mittarit yhdessä turvallisuuden tilan. Mutta liiallinen mittareiden määrä saa aikaan sekavuutta, kun taas niiden niukkuus voi jättää turvallisuuskuvan puutteelliseksi.
  4. Kehitys ja muutos
    Maalaus voit muuttua prosessin aikana, kun taitelilja saa uusia ideoita tai näkee tarpeen korjauksille. Sama pätee mittareihin, jotka eivät saa jäädä staattisiksi elementeiksi, vaan niiden on mukauduttava ympäristön vaatimuksiin. Mittarit elävät ja kehittyvät ajassa vastatakseen uusiin haasteisiin ja tarpeisiin.
  5. Tiedon merkitys
    Maalauksessa jokaisen siveltimen vedon tai värin valinnan taustalla on tarkoitus. Samoin jokaisella strategisesti valitulla mittarilla on oma roolinsa turvallisuuden ymmärtämisessä ja parantamisessa. Samalla ne myös näyttävät meille, mihin suuntaan resursseja tulisi ohjata turvallisen hoidon ja hoivan edistämiseksi.
  6. Kommunikointi ja viestintä
    Maalaus kertoo tarinan ilman sanoja. Mittarit puolestaan viestivät turvallisuuden tilasta visuaalisesti ja ymmärrettävästi toimien keskustelun herättäjinä ja osallistumisen välineinä. Ne mahdollistavat avoimen vuoropuhelun turvallisuuden tilasta.
  7. Jatkuvuus ja oppiminen
    Kuten maalauksen tekijä voi oppia uusia tekniikoita ja kehittää taitojaan, mahdollistaa mittaaminen ja mittarit organisaation jatkuvan oppimisen ja kehittymisen. Ne auttavat omaksumaan uutta tietoa ja soveltamaan sitä käytännön tilanteisiin.

Kaiken tämän pohdinnan ja vertauksien jälkeen yksi asia nousee selvästi esiin: mitä mittaat, sitä saat. Kun panostamme asiakas- ja potilasturvallisuuden mittaamiseen monipuolisesti ja harkiten, avaamme ovia laadun parantamiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Mittaaminen ei ole vain numeroita ja lukuja – se on askel kohti parempaa huomista.

—————

Kirjoittaja Merja Sahlström toimii erikoissuunnittelijana Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa.

Lue keskuksen muut blogikirjoitukset täältä!