Siirry sisältöön
Blogi

Elise Kuismasen blogikirjoitus: Itsenäisyyttä, itsepäisyyttä ja vähän havujakin


Itsenäisyyspäivänä 2022 liikutuin, kun katselin televisiosta veteraanien ja lottien haastatteluja. Niissä viitattiin paitsi itsenäisyyden puolustamiseen myös Suomen rakentamiseen. Hyvinvointivaltio, josta olemme saaneet nauttia vuosikymmeniä, on rakennettu päättäväisellä työllä ja sitkeydellä. Ja hyvä paikka asua Suomi onkin ollut. Itsepäisyydellä rakennettu, haluan ajatella.

Eletään vuotta 2022, ja toimintaympäristömme sosiaali- ja terveydenhuollossa on muuttunut voimakkaasti. Elämme rakenteellista (ehkä ideologistakin?) murrosvaihetta palveluiden järjestämisessä.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden saralla olemme jääneet kansainvälisestä kärjestä. Suomessa on tehty hyvää asiakas- ja potilasturvallisuustyötä kaikki nämä vuodet, mutta monet muut maat ovat ottaneet harppauksia eteenpäin. Monelle tulee yllätyksenä tieto siitä, että sote-palveluidemme turvallisuus ei olekaan kansainvälistä huippua. Tieto on ikävä, mutta tästäkin on aiheellista puhua rehellisesti. Kehitys alkaa asioiden todellisen tilan toteamisella.

Turvallisuuspuutteet näkyvät ihmisten elämässä pidentyvinä sairaala- tai hoitojaksoina, täyttymättömänä palvelutarpeena ja pahimmillaan traagisina kohtaloina. Vaikutukset ulottuvat perhekuntiin, työpaikkoihin, palvelujärjestelmäämme ja lopulta maksamiimme veroihin. Miljardin euron vuosittaiset kustannukset turvallisuuspoikkeamien korjaamiseen on alakanttiin arvioitu.

Hyviäkin uutisia on. Meillä on uusi asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia (2022-2026), jonka tunnuslauseena on Suomesta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026. Vahva viesti. Vielä vahvempi teko, joka edellyttää yhteisenä rintamana toimimista muutenkin haasteellisessa rakennemuutoksessa.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa on yhdessä sidosryhmien kanssa valmisteltu strategialle toimenpideohjelmaa siitä, millä keinoin tavoitteisiin päästään. Valmisteluun osallistuvana olen syksyn ja talven aikana saanut kohdata suuren määrän asiantuntijoita. Olen vaikuttunut siitä asiantuntemuksesta, sitoutuneisuudesta ja suoranaisesta päämäärätietoisesta itsepäisyydestä, jolla yhteistä asiaa on viety eteenpäin. Mikä onni nämä asiantuntijat ovatkaan! Asiakas- ja potilasturvallisuus on hyvissä käsissä, jos se heistä on kiinni. Näen pilkahduksen jotain hyvin suomalaista asennetta työn edessä, yhteisen hyvän eteen. Ja sitä itsepäisyyttä.

Samaa päämäärän kirkkaana pitämistä tarvitaan pian kaikilta sote-toimijoilta. Asiakas- ja potilasturvallisuus tehdään yhteistyössä ja käytännön tasolla. Kyse ei ole juhlapuheisiin jäävästä yläpilvestä. Meillä on edessä runsaasti työtä. 

Toivon, että suomalainen asenne auttaa matkan varrella. Toivon, että me keskuksessa voimme olla sote-toimijoille avuksi kuin mystinen havumies Marjo Matikaiselle 35 vuotta sitten Oberstdorfissa. Hyvä tuli. Niin tulee tästäkin.

Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa, Elise

———

Kirjoittaja Elise Kuismanen toimii Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa erikoissuunnittelijana pääasiassa asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoon liittyvissä tehtävissä.