Eija Savelius-Kosken blogikirjoitus: Miten sanoittaa ja jäsentää asiakasturvallisuutta sosiaalihuollossa?

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia viitoittaa asiakas- ja potilasturvallisuuden yhtäaikaiseen edistämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaalihuollossa asiakasturvallisuus näkyy arjessa selkeimmin esimerkiksi hoivan ja huolenpidon ympäristöissä laite- ja lääketurvallisuuden, henkilöstömitoituksen ja tilojen turvallisuuden varmistamisena.

Haastavampaa on sen sijaan hahmottaa, mitä kaikkea asiakasturvallisuus on esimerkiksi sosiaalihuollon palveluprosessissa eri palvelutehtävissä ja erilaisissa yksittäisissä palveluissa. Tätäkin voidaan lähteä jäsentämään muun muassa suunnitelmallisen työskentelyn, asiakkaan oikeuksien, osallisuuden vahvistamisen, ammattilaisten osaamisen, asiakkaan turvallisuutta edistävien työskentelytapojen, ajantasaisen ja osallistavan dokumentaation sekä eettisten toimintatapojen näkökulmasta.    

Jäsentämisen lisäksi tarvitaan myös asioiden konkreettista ja käytännönläheistä sanoittamista, jotta asiakasturvallisuuden osatekijöiden huomaaminen tulee osaksi käytännön työtä. Voisiko tähän ottaa oppia turvallisuusjohtamisen taustateorioista tai analyysimenetelmistä, joista yksi on organisaation vaaratapahtumamalli (ns. reikäjuustomalli)? Pelkistetysti malliin pohjautuvalla tarkastelulla voitaisiin päästä niiden systeemin eri tasoilla tapahtuvien tekijöiden jäljille, joiden pettäminen mahdollistaa vaaratilanteen tai sen etenemisen seuraavalle tasolle. Näitä tekijöitä havaitsemalla päästäisiin tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään asiakkaalle tapahtuvia vältettävissä olevia haittoja, vaaroja ja epäkohtia. Vaaratapahtumamallin perusperiaatteet oikealla tavalla sosiaalihuollon ja sosiaalityön eri toimintaympäristöön suhteutettuna voivat jäsentää ja auttaa asiakasturvallisuuteen liittyvien riskien, konkretisoinnissa, sanoituksessa, tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Tekoäly Chat GPT avusti asian pohdinnassa ja tuotti kysymykseen ”vaaratapahtumamallin soveltuvuus sosiaalihuollossa” tiivistetysti seuraavan analyysin:

”Vaaratapahtumamalli kannustaa organisaatioita tunnistamaan mahdolliset vaaratilanteet. Sosiaalihuollossa tämä voi tarkoittaa haavoittuvissa oloissa olevien ihmisryhmien tarpeiden ja riskien tunnistamista. Malli auttaa arvioimaan vaaratilanteiden ja riskien todennäköisyyksiä ja vaikutuksia erilaisissa sosiaalihuollon palveluissa ja toiminnoissa sekä kannustaa analysoimaan arvioituja riskejä ja niiden mahdollisia seurauksia. Vaaratapahtumamalli tarjoaa organisaatioille keinoja ja toimenpiteitä riskien hallintaan kuten koulutusta, ohjeistusta ja valvontaa, joilla pyritään vähentämään riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Malli korostaa valmiussuunnittelua, joka auttaa organisaatioita reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti vaaratilanteisiin, joka voi tarkoittaa esimerkiksi eri tilanteisiin varasuunnitelmien kehittämistä, tiedottamista ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.”

Pohdittavaksi jää, kuinka asiantuntevan analyysin tekoäly osasi esitettyyn kysymykseen muodostaa.

Sosiaalihuollossa asiakasturvallisuuden ymmärtäminen ja jäsentäminen tarvitsee kehittämistä ja tutkimusta. Muutoksissa erilaiset ennakoimattomat riskit voivat tulla nopeastikin esille ja konkretisoitua sekä sisäisissä että ulkoisissa prosesseissa.

Sosiaalityössä ja sosiaalihuollossa asiakasturvallisuuden elementit eivät ole pelkästään omissa käsissä vaan asiakkaan turvallisuuden osatekijöihin vaikuttavat monet asiat. Merkittävässä osassa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muiden toimijoiden ja hallinnonalojen toimintakäytänteet sekä yhteiskunnassa tapahtuvat laajemmat muutokset. Nämä vaikuttavat muun muassa asiakkaan osallisuuden ja luottamuksen kokemukseen, asiakkuuteen johtaneisiin seikkoihin, palveluiden toteuttamiseen ja ammattilaisten väliseen yhteistoimijuuteen monialaisissa toimijaverkostoissa.

Lähtökohtaisesti sosiaalihuollon palveluihin sisältyy aina erityinen vastuu heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden tuen ja palveluiden tarpeisiin vastaamisesta ja asiakkaan osallisuuden huomioimisesta. Asiakkaana olevalla ihmisellä, esimerkiksi lapsella, kehitysvammaisella tai muistisairaalla vanhuksella ei ole aina valmiutta hakea apua tai tehtyihin ratkaisuihin ja päätöksiin muutosta. Asiakas on riippuvainen siitä, että järjestelmä turvaa kaikilla tasoilla hänen oikeutensa myös asiakasturvallisuuden näkökulmasta.

—————

Kirjoittaja Eija Savelius-Koski toimii sosiaalihuollon erityisasiantuntijana Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa.

—————-

Oheislukemista:

Janus. (2022). Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti. Vol 30(4). https://journal.fi/janus/issue/view/8850

Kurki, T., Jylhä, V. & Kekoni, T. (2021). Asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus.

Lääkärilehti. (2022) Vaaratapahtumien tutkinta – työväline terveydenhuollon turvallisuusjohtamiseen.
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/vaaratapahtumien-tutkinta-tyovaline-terveydenhuollon-turvallisuusjohtamiseen/?public=e48ef3fb26b1a07144f2cf93ff59c658#reference-3

Näätänen S. (2021) Vaaratapahtumista oppiminen edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta. Kehittämistyö vaaratapahtumaraportoinnin ja kehittävien toimenpiteiden jalkauttamiseen Pohjola Sairaalassa. (2021) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/496388/N%C3%A4%C3%A4t%C3%A4nen_Susanna.pdf?sequence=2&isAllowed=y 

Saarsalmi O. & Koivula R. (toim.) Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen. Ohjaus 19/2016 2. versio/2017. THL. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134849/URN_ISBN_978-952-302-895-1.pdf?sequence=1

Haittatapahtumien mallintaminen Emmentalilla – reikäjuustomalli terveydenhuollossa
http://terveyttatieteesta.blogspot.com/2019/03/haittatapahtumien-mallintaminen.html

Valvira. (2015) Asiakasturvallisuus sosiaalihuollon palveluissa.
https://www.valvira.fi/-/asiakasturvallisuus-sosiaalihuollon-palveluissa

Valvira. (2021). Sosiaalihuollon toteuttaminen. https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-toteuttaminen

Lue keskuksen muut blogikirjoitukset täältä!