Asiakasturvallisuus puhuttaa sosiaalialan asiantuntijoita – turvallisuuskulttuuri sosiaalihuollossa ei synny itsestään

Turussa kartoitetaan 6.9. sosiaalihuollon asiakasturvallisuutta. Työpajaan osallistuu asiantuntijoita Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilta.

Asiakasturvallisuudella tarkoitetaan palveluiden järjestämistä, tuottamista ja toteuttamista siten, että asiakkaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen turvallisuus eivät vaarannu. Asiakasturvallisuus liittyy sosiaalihuollossa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden oikeuksien turvaamiseen ja heidän tarpeitaan vastaaviin palveluihin.

‒ Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tukee hyvinvointialueita kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpanossa, kertoo keskuksen johtava asiantuntija Satu Koskela ja jatkaa, että tavoitteena on edistää asiakasturvallisuutta samaa tahtia potilasturvallisuuden kanssa. Myös asiakasturvallisuuden tutkimuksen ja koulutuksen lisäämiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen sosiaalihuollon erityisasiantuntija Eija Savelius-Koski muistuttaa, että asiakasturvallisuus ei ole käsitteenä vielä yhtä vakiintunut kuin potilasturvallisuus. Asiakasturvallisuus tulee kuvata arjen toiminnan näkökulmasta.

‒ Käytännössä asiaa voi lähestyä tunnistamalla omassa työssään asiakkaan turvallisuutta vaarantavia tekijöitä eri sosiaalihuollon palveluissa. Vastaavasti on hyvä tunnistaa, vahvistaa ja jakaa asiakasturvallisuutta parantavia toimintatapoja, Savelius-Koski sanoo.

Avoin ja oppiva turvallisuuskulttuuri edistää asiakasturvallisuutta

Onnettomuustutkintakeskuksen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintahaaran johtava tutkija sekä Turun yliopiston työelämäprofessori Hanna Tiiringin mukaan sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttääkin avointa ja oppivaa turvallisuuskulttuuria. Se vaatii myös asiakasturvallisuuteen liittyviin riskeihin perehtymistä ennakoivasti ja mahdollisten poikkeamien tutkimista ilman syyllistävää otetta.

Tiirinki painottaa, että monialaista keskustelua tarvitaan asiakasturvallisuuden tutkimuksen, kehittämisen ja arvioinnin tueksi. Myös kaikista arjen työssä tapahtuvista turvallisuuspoikkeamista on pyrittävä oppimaan, jotta toimintoja voidaan kehittää.

Ennakkokyselyllä selvitettiin asiakasturvallisuuden tilannetta

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus selvitti työpajaan osallistuvien näkemyksiä siitä, mitä ovat asiakasturvallisuutta vaarantavat tekijät ja sitä vahvistavat käytänteet sosiaalihuollossa.

Ennakkokyselyssä yli 80 % asiantuntijoista arvioi, että tuntisi olonsa jokseenkin tai täysin turvalliseksi, jos olisi asiakkaana omassa yksikössään.

Vastausten perusteella asiakkaan turvallisuutta vaarantavat tekijät Länsi-Suomen yhteistyöalueella painottuivat henkilöstöpulaan ja henkilöstön vaihtuvuuteen sekä asiakkaiden haastavaan käyttäytymiseen itseään tai toisiaan kohtaan. Asiakkaan turvallisuutta vahvistivat yhtenäiset toimintatavat, asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta tukevat käytänteet ja henkilöstön osaaminen.

Työpajassa 6.9. keskustellaan kehittämiskohteista ja tuotetaan ratkaisuehdotuksia siihen, miten asiakasturvallisuutta parannetaan.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus koordinoi kehittämistä kansallisesti. Vastaava työpaja pidetään syksyn aikana myös neljällä muulla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella.

Lisätietoja:

Satu Koskela, johtava asiantuntija, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, p. 040 513 9429

Eija Savelius-Koski, sosiaalihuollon erityisasiantuntija, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, p. 040 611 6979