Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen ehdotukset hallitusohjelmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten pienentämiseksi

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus ehdottaa hallitusohjelmaan viittä asiaa, joilla voidaan pienentää asiakas- ja potilasturvallisuuden pettämisen aiheuttamia yli miljardin euron vuosikustannuksia.

1. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten turvallisuusosaaminen ja työhyvinvointi kuntoon

Hyvinvointialueita huolestuttaa osaavan ja sitoutuneen henkilöstön riittävyys. Se on uhka myös asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Henkilöstön hyvinvointia tukevalla johtamisella sekä tarpeenmukaisella henkilöstömitoituksella ja -rakenteella voidaan vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumia ja vahvistaa turvallisuuskulttuuria.

Osaamista lisäämällä ehkäistään vaaroja ja minimoidaan vahingot. Digitaalisten teknologioiden käytön laajetessa sosiaali- ja terveydenhuollossa työntekijät on perehdytettävä niiden hyötyihin ja riskien hallintaan. Ohjaavien ministeriöiden ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä tarvitaan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ajantasaisista asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamistavoitteista ja -sisällöistä sopimiseen.

2. Mittareista ja ilmoitusmenettelyistä saatava tieto käyttöön

Tiedolla johtamista arvostetaan Suomessa, mutta terveydenhuollon potilasturvallisuutta ja sosiaalihuollon asiakasturvallisuutta kuvaavia yhteisiä seurantamittareita ei ole sovittu. Asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannekuvan kokoaminen ja raportointi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Yhtenäiset asiakas- ja potilasturvallisuuden seurantamittarit on lisättävä osaksi minimitietosisältöä ja otettava käyttöön kansallisessa kustannusvaikuttavuusmittaristossa.

Vaaratilanne-, haitta- ja epäkohtailmoitusmenettelyt tulee uudistaa kattamaan koko palvelujärjestelmä. Valvontaviranomaisille sekä sosiaali- ja terveysministeriön alaisille laitoksille tehtävistä ilmoituksista kertyvä tieto kannattaisi raportoida julkisesti, jotta kehittämistoimet suunnataan tehokkaasti. Ilmoitusmenettelyjen uudistaminen kannattaa kytkeä asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja valtion tietojärjestelmien kehityshankkeisiin.

Erilaisten ilmoitusmenettelyjen, viranomaisille kertyvien tietovarantojen ja seurantamittareiden antamaa tietoa kannattaisi tarkastella valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden välisissä ohjausneuvotteluissa.

3. Suomeen tarvitaan yhtenäinen asiakas- ja potilasturvallisuuslaki

Asiakkaan ja potilaan oikeuksia, ammattihenkilön velvollisuuksia ja palveluntuottajan velvoitteita koskevat säädökset ovat hajallaan parissa kymmenessä laissa. Nämä säädökset kannattaisi koota yhteen asiakas- ja potilasturvallisuuslakiin. Tällöin niitä olisi helpompi noudattaa käytännön työssä ja johtamisessa. Vuoden 2024 alussa voimaan tuleva valvontalaki selkeyttää viranomaisvalvonnan roolia. Yhtenäinen asiakas- ja potilasturvallisuuslaki lisäisi asukkaiden oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, helpottaisi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä ja yksinkertaistaisi hyvinvointialueiden omavalvontaa.

4. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia toimeksi

Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman 2022‒2026 tavoite on välttää vältettävissä oleva haitta. Tämä saavutetaan mm. ottamalla palvelujärjestelmässä käyttöön parhaat turvallisuutta edistävät käytännöt. Strategian toimeenpano mahdollistetaan lainsäädännöllä ja kansallisella ohjauksella. Pääasiallinen vastuu on hyvinvointialueilla, joiden toimielinten tulisi seurata tavoitteiden toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

5. Asiakas- ja potilasturvallisuuden pitkäjänteinen kehittäminen on varmistettava

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja suunnittelun valtakunnallinen yhteensovittaminen on Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen tehtävä (Valtioneuvoston asetus 8/2021). Keskuksen tehtävänä on myös seurata ja arvioida kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoitteiden etenemistä. Pitkäjänteinen rahoitus mahdollistaa asiakas- ja potilasturvallisuuden järjestelmällisen kehittämisen ja seurannan Suomessa.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen ehdotuksista hallitusohjelmaan voi lukea lisää verkkosivulta https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/ajankohtaista/asiakas-ja-potilasturvallisuuskeskuksen-ehdotuksia-hallitusohjelmaan-2023/ 

Lisätietoja antavat:

Hanna Toiviainen, ohjelmapäällikkö, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, p. 040 4855 493, hanna.toiviainen(a)ovph.fi

Tuija Ikonen, johtaja, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, p. 040 579 5482, tuija.ikonen(a)ovph.fi

————————————————

Pohjanmaan hyvinvointialueen Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus koordinoi asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämistä, suunnittelua, seurantaa ja arviointia Suomessa. Keskus tuottaa toimintamalleja, uusia työkaluja sekä suosituksia palvelunjärjestäjille ja -tuottajille, ammattilaisille, asiakkaille ja potilaille. Keskus kouluttaa ja edistää tutkimusta sekä ylläpitää verkostoja ja asiantuntijaryhmiä. Yhteistyötä tehdään kaikkien kanssa avoimesti tietoa ja tuloksia jakaen. Toimintaa ohjaa, seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveysministeriö.

www.asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi