Asiakas- ja potilasturvallisuus on osa hyvinvointialueiden järjestämisvastuun toteutumista – myös sitä pitää seurata ja ohjata

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on antanut lausuntonsa hallituksen esitysluonnokseen (VN/23885/2023), jolla on tarkoitus yhtenäistää hyvinvointialueiden valtion ohjausta, selkeyttää valtiovarainministeriön roolia hyvinvointialueiden ohjauksessa sekä varmistaa, että hyvinvointialueiden ohjaus on yhteensopivaa valtioneuvoston asettamien talous- ja finanssipoliittisten tavoitteiden kanssa.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus pitää ehdotettuja muutoksia hyvinvointialueesta annettuun lakiin pääsääntöisesti kannatettavina. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus korostaa kuitenkin, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan ohjauksen tulisi perustua tutkittuun tietoon ja ohjaustoimien huolellisiin vaikutusarvioihin. Päätöksenteossa pitäisi huomioida toimenpiteiden yhteiskunnalliset vaikutukset kulloistakin hallituskautta pidemmällä aikajänteellä. Erityisesti tulisi turvata hauraiden ja haavoittuvien asukkaiden asema hyvinvointialueilla.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus pitää välttämättömänä, että asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannekuvaa tarkastellaan ja arvioidaan hyvinvointialueiden ohjausneuvotteluissa osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumista. Asiakas- ja potilasturvallisuuden seurantamittarit on vakiinnutettava osaksi hyvinvointialueiden vaikuttavuusperusteista johtamista ottamalla ne osaksi kustannusvaikuttavuusmittaristoa (KUVA) ja vähimmäistietosisältöä. Tiedolla johtamista ja ohjausta varten haitta- ja vaaratapahtumailmoitusmenettelyt on uudistettava kattamaan koko sote-järjestelmä. Säädöksin tulisi myös varmistaa, että valvontaviranomaisiin ja STM:n laitoksiin tehtävistä ilmoituksista kertyvä poikkeamatieto julkaistaan riittävän avoimesti sote-järjestäjien ja palveluntuottajien, ammattihenkilöiden, päättäjien ja väestön saataville.

Keskuksen lausuntoon voi tutustua osoitteessa: Lausunto – Lausuntopalvelu