Siirry sisältöön
Uutiset

Asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä näyttöön perustuvien käytäntöjen tutkijatahot kokoontuivat

Tilaisuudessa todettiin, että tarvitsemme verkostoja, yhteistyötä ja tietoisuutta toinen toisistamme. Yhdessä tulee myös pohtia, miten suositukset ja näyttöön perustuvat käytännöt saadaan vietyä käytäntöön.

Tapaaminen oli osa kutsutilaisuuksien sarjaa, jonka Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus järjestää tiettyjen teemojen ympärille. Tärkeitä sidosryhmiä tuodaan yhteiseen keskusteluun.

Yhteistyö edistää Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toteutumista

Mukana oli 23 tutkijaa. Tutkijoiden taustaorganisaatioita olivat muun muassa Duodecim, Helsingin yliopisto, Hoitotyön tutkimussäätiö, HUS, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Itla lastensäätiö, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Pirkanmaan hyvinvointialue, Pohjanmaan hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue, STM/PALKO, Tekonivelsairaala Coxa, Turun yliopisto ja Työterveyslaitos.

Tapaamisen tavoitteena oli tunnistaa yhteistyön mahdollisuuksia sekä edistää kansallisen Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa.

”Tarvitsemme vahvan asenneilmaston, jossa tunnistamme, että meillä on yhteisiä päämääriä. Jos haluamme tuloksia, emme voi toimia yksin”, totesi Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen johtaja Tuija Ikonen.

Tieto tulee saada käyttöön

Pohdittiin muun muassa sitä, miten tutkimustieto saadaan nopeammin käytännön tasolle edistämään asiakkaiden ja potilaiden turvallisuutta.

Tutkimustieto ja suositusten soveltaminen käytäntöön lisäävät myös hoidon tasalaatuisuutta. Hannele Siltanen Hotuksesta nimesikin merkittäväksi potilasturvallisuusriskiksi sen, jos hoitotyöntekijöiden toimintatavoissa on eroja.

”Tarvitaan yhteistyötä ja verkostoja yhteisen asian äärellä. Tutkimatta toimiminen lisää eettistä kuormaa”, toteaa Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOn Tarja Kauppila.

Duodecimin Raija Sipilän mukaan käytäntöjen vakiinnuttamisen tulisi tapahtua aina omassa toimintaympäristössä, jossa tunnetaan olosuhteet ja voidaan selvittää muutoksen esteitä ja edistäjiä.

Digipalveluiden haasteet ja mahdollisuudet

Digitaaliset palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa tuovat omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Näistä puhui Itä-Suomen yliopiston asiakas- ja potilasturvallisuuden professori Hanna Kuusisto. Lisää tutkimusta niiden turvallisuudesta tarvitaan.

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian kärjen 3.2 tavoite on turvata kaikille turvalliset etä- ja digipalvelut. Tämän tueksi voitaisiin perustaa uusi kehittämislinja, jonka työhön otetaan mielellään mukaan asiaan perehtyneitä asiantuntijoita ja tutkijoita.

On tärkeää viestiä vaikuttavasti

Tutkittu tieto kilpailee esimerkiksi tarkoituksella tuotetun väärän tiedon kanssa. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, millä tavoin asiasta kerrotaan. Suositukset kannattaa tehdä siihen muotoon, että ne ovat sovellettavissa käytäntöön alueellisesti.

Jäätiinkin pohtimaan, kokoonnuttaisiinko seuraavaksi miettimään, miten tutkittuun tietoon perustuvia asiakas- ja potilasturvallisuuteen vaikuttavia suosituksia ja käytäntöjä saataisiin käyttöön. Tässä viestinnällä on tärkeä rooli.

Vaikuttavuutta kaikkialla

Tutkimusjohtaja Aleksi Reito Taysista ja Tekonivelsairaala Coxasta kiinnitti huomiota siihen, että ylipäänsä kiinnostus terveydenhuollon vaikuttavuuteen on lisääntynyt.

Hakusanalla ”terveydenhuollon vaikuttavuus” sai vuonna 2017 Googlessa 6 osumaa. Vuonna 2022 osumia sai jo 22 000. Kun puhutaan vaikutuksista ja vaikuttavuudesta, ei ole kuitenkaan selvää, mistä puhutaan.