Jaana Kalliokosken blogikirjoitus: Painevaurioita kannattaa ehkäistä
Juuri käynnistynyt tutkimukseni kohdistuu painevaurioihin pitkäaikaishoidossa. Tavoitteena on tunnistaa parhaita painevaurioiden ehkäisyn toimintatapoja, joilla voidaan parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta. Lisääntyneen tiedon ja laadukkaan hoidon avulla voidaan lisätä myös henkilökunnan osaamista ja työtyytyväisyyttä sekä nyt niin tärkeää pitovoimaa sosiaali- ja terveydenhoidon työssä. Tutkimuksen tavoitteena on myös tukea näyttöön perustuvien painevaurioiden ehkäisymenetelmien käyttöä, minkä avulla voidaan vähentää syntyneiden vaurioiden hoidosta aiheutuvia kustannuksia.
Painevaurion synty ymmärretään nykyään paremmin
Makuuhaavan nimitys on muutettu painevaurioksi, sillä sen syntyä ymmärretään nykyisin paremmin. Ennen ajateltiin, että vaurio syntyy paikollaan makaamisesta. Tutkitun tiedon lisääntyessä ymmärretään, että pinnalla näkyvä vaurio voi aiheutua myös muunlaisesta paineen vaikutuksesta: pitkästä istumisesta, jonkin laitteen aiheuttamasta painosta tai kitkasta ihon ja vaikkapa lakanan välissä.
Nimitys ”painevaurio” kuvaa parhaiten vamman eri asteita ihon punoituksesta, jolloin iho ei vielä ole rikki, aina ihon eri kerrokset lävistävään, luuhun ulottuvaan haavaan.
Ehkäisy on paras hoito
Painevaurioiden hoidossa pidetään ehkäisyä parhaana ja edullisimpana menetelmänä. Ehkäisyn kustannusten arvioidaan olevan noin 10 % painevaurioiden hoidon kustannuksista. Painevaurioiden kustannusten arvioidaan olevan vuosittain 350–525 miljoonaa euroa eli noin 2–3 % terveydenhuollon kuluista.
Terveydenhoitolain mukaan hoidon tulee olla laadukasta ja turvallista ja hoidon tulee perustua näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Laista huolimatta Suomessa arvioidaan olevan painevauriota 55 000–80 000 potilaalla.
On tärkeä tunnistaa painevaurioriskissä olevat henkilöt, ja riskinarviointiin on olemassa erilaisia mittareita. Pelkkä riskimittarin käyttö ei itsessään ehkäise vaurion syntymistä, vaan arvioinnin tulee johtaa myös tekoihin.
Koulutusta tarvitaan
Herää kysymys, onko osaamisessa puutteita, kun jopa 60 % painevaurioista jää huomaamatta? Painevaurioiden ehkäisy ja huomaaminen ovat ennen kaikkea hoitohenkilökunnan työtä.
Hoitohenkilökuntaa kannattaa kuunnella koulutuksen suunnittelussa, koska aiemman tutkimuksen mukaan heillä on kohtalaisen hyvä kuva omasta osaamisestaan.
Teoreettisen tiedon lisäksi koulutuksessa on hyvä käyttää myös muita, käytännöllisiäkin opetusmenetelmiä. Ammattilaisten painevaurio-osaamista ja positiivista suhtautumista painevaurioiden ennaltaehkäisyyn voidaan vahvistaa koulutuksella, jossa erilaiset oppimistyylit otetaan huomioon.
Käytettyjä lähteitä
Hotus. 2023. Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuisilla – Hotus-hoitosuositus. Hotus-hoitosuositus: Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuisilla – Hotus
Keränen, T. Painehaavoista jää tunnistamatta yli puolet. Lääkärilehti. Ajankohtaista 25.11.2019. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/painehaavoista-jaa-tunnistamatta-yli-puolet/
Parisod, H., Holopainen, A., Koivunen, M., Puukka, P., & Haavisto, E. 2022. Factors determining nurses’ knowledge of evidence-based pressure ulcer prevention practices in Finland: a correlational cross-sectional study. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 36(1), 150–161. https://doi.org/10.1111/scs.12972
Soppi, E., & Ahtiala, M. 2020. Painehaavan synty, tunnistaminen ja ehkäisy. Yleislääkäri, 35(6), 18–21. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/yll00018?toc=
———
Kirjoittaja Jaana Kalliokoski on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri sekä kliinisen lääketieteen väitöskirjatutkija, joka on kiinnostunut asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamisesta hoitotyön laadun ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta.
Lue keskuksen muut blogikirjoitukset täältä