Työpajassa pohdittiin lääkitysturvallisuuden painopisteitä uuteen strategiaan  

Työpaja liittyi vuosien 2027−2031 asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian valmisteluun, ja siihen osallistui noin 120 henkilöä. Mukana oli lääkealan asiantuntijoiden lisäksi asiantuntijoita muun muassa hyvinvointialueilta, yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöistä. 

Lääkitysturvallisuuden ajankohtaisia haasteita ovat muun muassa ajantasaisen lääkitystiedon puute, sosiaalihuollon työntekijöiden vaihteleva lääkeosaaminen, annosjakeluprosessin ongelmat ja uusien toimintamallien käyttöönoton riittämätön tuki. Riskejä aiheuttavat myös potilastietojärjestelmien rakenteellisen tiedon puutteet ja lääkehoitosovellusten toimimattomuus.

Kanta-lääkityslista lisää lääkitysturvallisuutta

Kanta-lääkityslistaa on odotettu. Se näyttää potilaan ajantasaiset ja yhdenmukaiset lääkitystiedot kaikille hänen lääkehoitoonsa osallistuville. Kyseessä on merkittävä muutos, ja käyttöönotto etenee vaiheittain.

Reseptitiedon rakenteinen annostus on otettava terveydenhuollon organisaatioissa käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä. Kanta-lääkityslista tulee parantamaan lääkitysturvallisuutta muun muassa siten, että päällekkäiset lääkereseptit eivät ole enää mahdollisia. Käyttöönoton sujuvuuteen hyvinvointialueilla liittyy kuitenkin epävarmuutta.  

Lääkitysosaamista sosiaalihuollon ammattilaisten koulutukseen

Sosiaalihuollon ammattilaisten, kuten lähihoitajien, geronomien ja sosionomien, lääkeosaamisesta kannettiin laajalti huolta. Heidän koulutuksiinsa sisältyvät vaatimukset lääkeosaamiselle vaihtelevat.

Sosiaalihuollon toimintayksikössä annettava lääkehoito voi olla vaativaa. Ikääntyneiden kotihoidon- ja asumispalveluissa käytetään lääkkeiden annosjakelua entistä enemmän, mutta sen prosesseissa on havaittu useita ongelmia. Kotihoidossa lääkehoidon turvallisen toteuttamisen haasteena on ajantasaisen lääkitystiedon puuttuminen.

Ikääntyneiden lääkehoidon lisäksi lääkeosaamista tarvitaan varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja lastensuojelussa. Lääkelupien antoprosessi ammattihenkilöille, joilla ei ole lääkealan koulutusta, on nykyisin kirjavaa. Siihen tarvittaisiin selkeämpää kansallista ohjeistusta.

Kaikkien lääkehoitoon osallistuvien ammattiryhmien lääkeosaaminen tulee varmistaa. Myös terveydenhuollon ammattilaisten perehdytykseen ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin tulee panostaa.

Digitalisaation mahdollisuudet

Kaikki asiakas- ja potilastietojärjestelmät eivät mahdollista katkeamatonta lääkehoitoprosessia. On tarve rakenteiselle lääkitystiedolle ja sen hyödyntämiselle.

Myös ja lääkehuollon prosessien kuvaamiseen tulisi panostaa enemmän. Digitalisaatio tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia, mutta myös uusia riskejä, jotka tulee ottaa huomioon.

Avoapteekit vahvemmin mukaan lääkitysturvallisuuden tueksi

Yhteistyörakenteita hyvinvointialueen, yksityisten toimijoiden ja alueen avoapteekkien välillä tarvitaan. Samoin moniammatillista lääkitysturvallisuuden kehittämistä.

Joillakin hyvinvointialueilla on kehitetty toimivia yhteistyötoimintamalleja, kuten säännöllisesti kokoontuvia työryhmiä. Eräällä hyvinvointialueella apteekkihenkilöstö antaa reseptioppikoulutusta kesäsijaisina toimiville lääketieteen kandidaateille. Myös annosjakelukoulutusta annetaan lääkäreille.

Toimintamallien käyttöönottoon tarvitaan enemmän tukea

Kun tehdään kansallisia uudistuksia, tarvitaan hyvinvointialueilla käyttöönoton tueksi enemmän konkreettista ohjeistusta. Tämä on havaittu muun muassa Kanta-lääkityslistan käyttöönotossa. Tukena voisi olla esimerkiksi muistilista.

Eri organisaatioiden valmiudet käyttöönottoon vaihtelevat. Uusien toimintamallien käyttöönottoa ei myöskään voi tehdä ilman esihenkilöiden ja johdon sitoutumista lääkitysturvallisuustyöhön.

Lyhyen aikavälin toiveena esitettiin, että Turvallinen lääkehoito -opas päivitetään mahdollisimman pian.