Tuija Ikosen blogikirjoitus: Verhot auki – on aika tehdä diagnostiikkaan liittyvät haitat näkyväksi
Diagnostiset viiveet heijastuvat hoidon viiveisiin ja virhediagnoosit voivat johtaa turhiin ja haitallisiin hoitoihin tai hoidon saamatta jäämiseen.
Potilaille diagnostiikan virhe voi olla vaikeammin hyväksyttävissä kuin hoidon haittavaikutus. Väärä tai puuttuva diagnoosi ilmenee usein vasta jälkeen päin; vahinko on tapahtunut, eikä sitä ole helppo jälkikäteen korjata.
Jos parantavan hoidon aikaikkuna on umpeutunut, ei jälkikäteen saatu tieto oikeasta diagnoosista hyödytä. Toisaalta tarpeettomat, varmuuden vuoksi tehdyt tutkimukset kuluttavat turhaan sekä potilaan että terveydenhuollon resursseja.
Oikea diagnoosi on taitolaji
Oikea diagnoosi pohjautuu vankkaan ammattihenkilön osaamiseen, oikeaan tilannekuvaan, mikä syntyy potilasta kuullen ja kliinisiä havaintoja tehden, sekä onnistuneeseen ja toistuvaan kommunikaatioon potilaiden, läheisten, eri ammattihenkilöiden ja diagnostiikkaa suorittavien tahojen välillä.
Lisäksi diagnostisten prosessien ja teknologian täytyy olla kunnossa ja oikea-aikaista, menetelmien teknisesti tarkkoja ja tulkintojen oikeita.
Ymmärrykseni diagnostiikan merkityksestä potilasturvallisuudessa lisääntyi
Ensimmäisen päivän tietovyöryssä näkökenttäni diagnostiikan turvallisuuteen laajentui ja ymmärrys syventyi. Tämähän on yksi unohdettu ja toistaiseksi näkymättömäksi jäänyt osa-alue potilasturvallisuutta.
Diagnostiikka liittyy kaikkeen terveydenhuollon toimintaan: johtamiseen ja organisointiin, prosesseihin, fasiliteetteihin, resursseihin, henkilöstön osaamiseen ja toimintakulttuuriin, potilasinformaatioon, arjen järjestelyihin, teknologian hankintoihin, ylläpitoon ja laitteiden käyttäjärajapintaan, jopa tekoälyyn. Miksi emme puhu tästä enemmän?
Kokouksessa Sue Sheridan, Patients for patient safety -järjestöjen perustajajäsen, kertoi oman tuoreen kokemuksensa siitä, kun akuutin sairauden hoidon tarpeen arviointi ja diagnostinen prosessi pettävät päivystyksessä.
Aikaikkuna sairauden hoitamiselle oli kapea. Sue ja hänen miehensä konsultoivat tekoälyä, mikä johti uuteen hoitokontaktiin. Jos tätä ei olisi tehty, olisi aikaikkuna sulkeutunut.
Omat ajatukseni siirtyivät miettimään Suomessa julkisuudessakin olleita rikosprosesseihin johtaneita tapauksia hoitoviiveistä. Niissäkin usein keskeisessä roolissa on ollut diagnostinen viive tai virhe. Puutteellinen diagnostinen prosessi voi johtaa tuplavahinkoon tai jopa kolminkertaiseen haittaan, jos puutteellisin indikaatioin tehdyn kajoavan toimenpiteen vältettävissä olevan komplikaation havaitsemisessa on diagnostinen viive.
Uusi toimintamalli diagnostiikan turvallisuuden parantamiseksi
Kokouksessa esiteltiin uusi toimintamalli diagnostiikan turvallisuuden parantamiseksi. Osallistujat tuottivat ryhmätyönä luonnokseen omia parannusehdotuksiaan. Onnistuakseen diagnostiikan täytyy selättää kompleksinen toimintaympäristö, potilaiden erilaisuus, järjestelmien heikkoudet ja inhimilliset tekijä, kommunikaation haasteet ja resurssien rajallisuus.
Erilaisia terveydenhuoltojärjestelmiä edustavien kehittyneiden ja kehittymässä olevien maiden edustajien kesken syntyi yhteisymmärrys diagnostiikan riskin paikoista, ja kuinka niihin voi varautua ja toimintaa parantaa. Diagnostiikan turvallisuus on Maailman terveysjärjestön julistaman potilasturvallisuuspäivän teema 17.9.2024. Voit seurata Suomen päätapahtumaa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen verkkosivujen kautta.
———
Tuija Ikonen, johtaja, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Lue keskuksen muut blogikirjoitukset täältä!