Siirry sisältöön
Blogi

Tuija Ikosen blogikirjoitus: Otetaan riskit haltuun ja lopetetaan kriisipuhe


 

Terveydenhuollon uutisointia seuratessa tulee mieleen vanha kansansatu kananpojasta, jonka päähän putosi tammenterho. ”Taivas putoaa niskaan”, ajatteli tipu ja juoksi kertomaan muille tulevasta katastrofista. Kohta kaikki alueen eläimet säntäsivät pakoon. Jos Tipu Tip tai joku muu olisi pysähtynyt säikähdykseltään katsomaan mitä putosi, olisiko tunnelma ollut toinen? 

Terveydenhuollon kriisi, sote-kriisi ja hoivakriisi ovat viime aikojen puheenaiheita – ja etenkin huutava hoitajapula. En halua aliarvioida ihmisten huolta, mutta moni asia puhuu myös sen puolesta, että Suomen sote-taivas ei ole pudonnut tai putoamassa niskaan.

Suomessa on OECD:n tilastovertailujen mukaan moni asia hyvin.

Erikoissairaanhoitoa annetaan paljon – ehkä jopa liikaa. Suurten kansansairauksien lääkehoidoissa olemme kärkimaita. Sitoutuminen näyttöön perustuviin menetelmiin on korkealla. Esimerkiksi tarpeettomien antibioottikuurien määrääminen on vähentynyt kiitettävästi. Hoitajia Suomessa on maailman eniten asukasta kohti. Lääkäreiden määrä on OECD:n keskiarvossa, mikä selittyy osin sillä, että he ovat enimmäkseen työsuhteisia, eikä järjestelmämme palkitse suoritemäärien perusteella. Sote-kustannuksemme bruttokansantuotteeseen verrattuna ovat nousussa, mutta euromääräiset kustannukset suhteutettuna ikärakenteeseen ovat lähellä OECD:n keskiarvoa.

Jotain toki on jo maassa tai vaarassa pudota.

Ensimmäinen tilastojen osoittama huolenaihe on ihmisten kokemus hoitoon pääsyn vaikeudesta, jota suomalaiset kokevat useammin kuin muissa vertailumaissa. Hälyttäviä ovat lasten ja nuorten odotusaika mielenterveyspalveluihin ja lastensuojelun ylikuorma. Mielenterveyden hoitopaikat ovat vähentyneet ja elämänkaaren päässä tarjolla olevien palvelujen rakenne on muuttunut kymmenessä vuodessa nopeimmin maailmassa.

Palvelureformilla pyritään tehostamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja, uudistamaan toimintatapoja ja kehittämään etä- ja digipalveluja.

Aina ei ole helppo tietää, ovatko suunnitellut muutokset vaikuttavia ja taloudellisesti kestäviä. Jos palvelut siirtyvät vaikeasti saavutettaviksi tai odotusajat pitenevät, muutos voi heikentää etenkin haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasturvallisuutta. Perustason riskit liittyvät palvelujen heikkoon saatavuuteen, virheelliseen hoidon tai palvelun tarpeen arviointiin tai viiveeseen tarvittavan tuen, diagnoosin tai hoidon saamisessa. Palvelujen ulkopuolelle jääminen pahentaa tilannetta. Nuo kansainvälisten vertailujen osoittamat riskit tulisi ottaa vakavasti eikä ainakaan lisätä muutoksella niiden suuruutta.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on julkaissut hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien päätöksenteon avuksi riskienarviointityökalun suunniteltujen muutosten vaikutuksesta asiakas- ja potilasturvallisuuteen.

Työkalua voi hyödyntää myös palvelujärjestelmän ohjauksessa. Työkalulla arvioidaan muutoksen vaikutuksia prosessien, resurssien sekä hoidon tai palvelun tuotoksen laadun ja turvallisuuden kannalta sekä vaikutuksia haavoittuviin asiakas- ja potilasryhmiin. Kielteisten vaikutusten riski luokitellaan vakavuuden ja todennäköisyyden mukaan ja suunnitellaan toimenpiteet merkittävimmiltä riskeiltä suojautumiseksi. Lopuksi punnitaan muutokselta odotettavia hyötyjä ja riskien toteutumisen tai niiltä suojautumisen aiheuttamia vaikutuksia. Näin saadaan perusteluja päätöksenteon tueksi.

Työkalun voi ladata Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen verkkosivulta.

”Taas on roskia tippunut taivaalta” sanoi puoliso tuulisen päivän jälkeen. ”Ei taivaalta, vaan puista”, vastasin. Otimme harjat ja lakaisimme lehdet ja risut kompostiin.

Tuulta, aurinkoa tai sadetta pelkäämättä hyvää kesää jokaiselle!

Referenssi:
Health at a Glance 2023: OECD Indicators

———

Tuija Ikonen, johtaja, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus

Lue keskuksen muut blogikirjoitukset täältä!