Tiedote: Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja turvallisuus jakautuvat epätasaisesti – alueelliset erot ja viiveet huolestuttavat
Lähes neljännes väestöstä kokee lääkäripalvelujen saatavuuden riittämättömäksi, eikä muutos viime vuosina ole ollut merkittävä. Vaikka yhteyden saanti hoitopaikkaan on hieman parantunut, kehitys on ollut hidasta.
”Tulokset viittaavat siihen, että palvelujärjestelmän vastekyky ei kansalaisten näkökulmasta ole merkittävästi parantunut”, sanoo Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen johtaja Tuija Ikonen.
Hoidon viivästyminen voi heikentää potilasturvallisuutta, lisätä sairauksien pahenemista ja kasvattaa päivystyspalvelujen tarvetta. Päivystyksen käyttö puolestaan heijastaa hoitoketjujen toimivuutta: päivystykseen 48 tunnin sisällä palaavien potilaiden määrä on kasvanut, ja alueiden välillä on huomattavia eroja.
”Päivystykseen palaaminen voi liittyä esimerkiksi potilasohjauksen riittävyyden, kotiutuskäytäntöjen sekä jatkohoidon järjestymisen haasteisiin”, huomauttaa Ikonen.
Turvallisuudessa näkyy myös laajempia alueellisia eroja. Haittatapahtumien esiintyvyys vaihtelee huomattavasti, vaikka joidenkin hoitoprosessien, kuten lonkkamurtumapotilaiden varhaisten leikkausten, toteutuminen on valtakunnallisesti hyvällä tasolla.
Vuonna 2023 painehaavoja esiintyi lähes joka kymmenennellä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaalla, joille oli tehty RAI-arviointi. Lakisääteisten RAI- arviointien kattavuus vaihtelee kuitenkin edelleen alueittain, eikä kaikkia asiakkaita arvioida järjestelmällisesti.
”Painehaavat ovat suurelta osin ehkäistävissä olevia haittatapahtumia”, muistuttaa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Merja Sahlström.
Raportti osoittaa myös, että turvallisuus ei jakaudu väestössä tasaisesti. Pienituloisilla vältettävissä olevat sairaalahoidot ovat selvästi yleisempiä, ja ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia kertyy enemmän erityisesti itsemurhien ja alkoholikuolemien vuoksi.
”Tulokset korostavat ennaltaehkäisevien palvelujen ja varhaisen tuen merkitystä erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville”, painottaa Ikonen.
Kokonaisuutena tilannekuva viittaa siihen, että vaikka yksittäisillä osa-alueilla on edistytty, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuudessa, saatavuudessa ja turvallisuudessa on edelleen merkittäviä kehittämistarpeita.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden ensimmäinen kansallinen tilannekuvaraportti on luettavissa: Asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannekuva – Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Lisätietoja:
Tuija Ikonen, johtaja, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, tuija.ikonen(a)ovph.fi