Satu Koskelan blogikirjoitus: Omavalvonnan seurantatieto hyvinvointialueiden johdon työpöydälle
Valvontalain toimeenpano on vaatinut hyvinvointialueilla työtä, kun omavalvonta on organisoitu ja resursoitu ja sen vastuita on määritelty. Myös omavalvonnan osaamista on vahvistettu. Samalla on selvennetty johtamisen, laadunhallinnan, riskienhallinnan ja omavalvonnan suhdetta toisiinsa.
Työ omavalvonnan dokumentoinnin sekä seurannan, arvioinnin ja raportoinnin toteutuksen parissa jatkuu. Ajankohtainen kysymys on muun muassa se, miten palvelujen omavalvonnan seurantatieto saataisiin osaksi organisaatioiden ylimmän johdon raportointia ja tiedolla johtamista. Silloin seuranta toimisi aidosti osana johtamisjärjestelmää ja omavalvonnasta nousevat havainnot ohjaisivat hyvinvointialueiden toiminnan kehittämistä.
Miksi ylimmän johdon pitäisi kiinnostua omavalvonnasta?
Strategisella johtamisella tähdätään organisaation yhtenäiseen toimintaan kohti yhteisiä päämääriä ja pitkän aikavälin tavoitteita. Hyvinvointialueilla korostuu ajankohtaisesti voimavarojen tehokas käyttö lainsäädännön asettamien reunaehtojen puitteissa. Toimivalla omavalvonnalla voidaan varmistaa juuri toiminnan lainmukaisuutta, laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta. Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on huomattavasti edullisempaa kuin turvallisuuspoikkeamista aiheutuvien haittojen korjaaminen.
Strateginen johtaminen tunnistaa organisaation keskeisiä riskejä, arvioi niiden vaikutuksia ja kehittää suunnitelmia riskien hallitsemiseksi. Asiakas- ja potilasturvallisuusriskit koskevat palvelujen saatavuutta, jatkuvuutta, turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Niiden pitäisi sisältyä organisaation riskienhallintajärjestelmään.
Ylimmällä johdolla on kokonaisvastuu omavalvonnasta
Johto luo edellytykset tehokkaalle omavalvonnalle sekä riskien ja laadun hallinnalle. Johtamisella on keskeinen rooli näiden prosessien organisoinnissa ja valvonnassa.
Ylimmän johdon tukena toimivien asiantuntijoiden tehtävänä on kiinnittää johdon huomio asiakas- ja potilasturvallisuuden seurantaan. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen verkkosivulta löytyy johtamisen ja omavalvonnan tueksi toimintamalleja, kuvauksia, tarkistuslistoja ja indikaattoreita. Vastikään hyvinvointialueiden edustajien yhteistyönä on valmisteltu omavalvontasuunnitelman mallipohja. Uusia yhteiskehittämisen kohteita voisivat olla esimerkiksi malli omavalvonnan julkiseen raportointiin ja riskinarviointimalli omavalvontaa varmistavan valvonnan kohdentamiseen.
Yhteinen keskustelu, tiedonvaihto ja kehittämistyö hyvinvointialueiden kesken on koettu innostavaksi ja palkitsevaksi. Omavalvonnan toimeenpano kuitenkin ratkaisee. Se on mitä suurimmassa määrin johtamisen asia.
———
Kirjoittaja Satu Koskela toimii johtavana asiantuntijana Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa.
Lue keskuksen muut blogikirjoitukset täältä!