Riskien ennakoinnilla parempaa asiakas- ja potilasturvallisuutta

Työpaja liittyi vuosien 2027–2031 asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian valmisteluun, ja siihen osallistui noin 140 henkilöä. Mukana oli sosiaali-, terveys- ja pelastusalan johtajia ja asiantuntijoita muun muassa hyvinvointialueilta, yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöistä. 

Riskien ennakointia halutaan vahvistaa

Seuraavassa asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiassa halutaan vahvistaa riskien ennakointia. Asiakas- ja potilasturvallisuusriskien arvioinnin tulisi olla osa organisaation riskienhallinnan kokonaisuutta. Riskitietoa kertyy arviointi- ja seurantamenettelyjen, ilmoitus- ja palautejärjestelmien ja esimerkiksi harjoitteluhavaintojen kautta.

Vahvan turvallisuuskulttuurin vallitessa henkilöstöä kannustetaan riskihavaintojen tekemiseen. Olennaista lisäksi on, kuinka tätä tietoa käytetään: Miten sitä käsitellään yhteisillä foorumeilla ja miten turvallisuutta parantavia kehittämistoimenpiteitä toteutetaan. Seuraava strategia voisi viitoittaa Suomen tietä monipuoliseen riskitietoon perustuvan ennakoinnin ja asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuurin mallimaaksi.

Valmius ja varautuminen on yhteistyötä

Kyky toimia häiriötilanteessa perustuu sopimiseen ja yhteiseen valmisteluun. Hyvinvointialueiden järjestämistehtävässä ja palvelutuotannossa on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tunnistetaan pelastustoimen kannalta merkittäviä riskejä ja myös päinvastoin. Yhdyspintoja löytyy muun muassa hätäkeskuslaitoksen ohjauksessa, onnettomuustilanteissa toimimisessa, ensihoidossa, kotiin vietävissä palveluissa ja yhteisessä valmiussuunnittelussa.

Toimintakyky heijastuu asumisen turvallisuuteen

Ennaltaehkäisyn ja palontorjuntatekniikan merkitykset korostuvat, kun asiakkaiden ja potilaiden toimintakyky heikkenee. Tämä tulisi huomioida niin palveluasumisessa, välimuotoisissa asumisratkaisuissa kuin myös kodeissa, joihin palveluja viedään. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi olisi edistettävä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan ammattilaisten yhteistä keskustelua silloin, kun asumiskohteita perustetaan ja niiden turvallisuutta suunnitellaan.

Henkilöstön, asiakkaiden, potilaiden ja läheisten tulisi ymmärtää, mitä eri asumismuodot tarkoittavat poistumisturvallisuuden, henkilöstön tavoitettavuuden ja pelastamisvalmiuksien kannalta.

Onnettomuuksia on mahdollista ehkäistä

Onnettomuustilanteita edeltää usein asiakkaan tai potilaan turvallisuudentunteen heikkeneminen sekä läheltä piti- ja vaarantumistilanteiden sattuminen. Näihin merkkeihin pitäisi reagoida ajoissa. Riskiasumiseen pitäisi puuttua ennakoivasti tekemällä huoli-ilmoitus tai ilmoitus ilmeisestä palovaarasta. Palvelutarpeen arvioinnissa fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä pitäisi arvioida myös tapaturmien ehkäisyn ja poistumisturvallisuuden kannalta. Osaamista ja yhteistyötä vahvistamalla onnettomuuksia voidaan ehkäistä.