Oheiskärsijä-toimintamalli työyhteisöjen käyttöön

Vaikka tapahtuman ensisijainen kärsijä on asiakas tai potilas ja hänen läheisensä, voi työntekijälle syntyä oheiskärsijäkokemus. Oheiskärsijäkokemuksen tiedostaminen ja tunnistaminen on tärkeää, jotta työntekijälle voidaan tarjota tukea. Ilman tukea hänen työhyvinvointinsa ja terveytensä ovat vaarassa.

Oheiskärsijäkokemukseen voi liittyä esimerkiksi syyllisyyden- ja ahdistuksentunteita, stressioireita ja erilaisia fyysisiä oireita. Tyypillistä on myös ammatillisen itsetunnon lasku. Riskeinä ovat kyynistyminen, alan vaihto ja työkyvyttömyys.

Esihenkilö koordinoi tuen tarjoamista

Oheiskärsijä-toimintamalli tunnetaan kansainvälisesti nimellä Second Victim Program. Toimintamallin tavoitteena on säilyttää työntekijän työkyky ja varmistaa, että hän saa asianmukaista tukea tapahtuman jälkeen.

Esihenkilöllä on tärkeä rooli toimintamallin käynnistämisessä. Jos saatavilla on vertaistukihenkilö, otetaan häneen yhteyttä. On tärkeää, että työyhteisö osoittaa, että työntekijään edelleen luotetaan ja häntä halutaan auttaa. Tarvittaessa otetaan yhteyttä työterveyshuoltoon. Tukea voi saada myös henkilön itse valitsemalta taholta, kuten psykologilta, yksityiseltä terapeutilta tai seurakunnasta.

Työntekijää tuetaan samalla kun tapausta selvitetään

Samalla käynnistyy vakavan vaaratapahtuman tutkinta. Työntekijä on mukana tapahtuman selvityksessä. Asiakkaalle tai potilaalle ja työntekijälle järjestetään kohtaaminen, jossa tapahtumaa tilanteesta riippuen joko pahoitellaan tai pyydetään anteeksi. On tärkeää, että työntekijä saa tukea kohtaamisessa.

Tavoitteena on, että tilanteesta opitaan. Oikean tuen myötä työntekijä pääsee tilanteesta eteenpäin, vahvistuu ja pysyy työkykyisenä.

Työkalu on laadittu oheiskärsijäilmiöön perehtyneessä asiantuntijaryhmässä, jonka on koordinoinut Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian kärki 2: Hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset.

Tutustu Oheiskärsijä-toimintamalliin