Yhteistyöllä turvallisuustaitoisia ammattilaisia – osaamisen kehittämistä yli rajojen
Turvallinen hoito ja palvelu edellyttävät jatkuvaa henkilöstön koulutusta, osaamisen kehittämistä sekä turvallisuuskulttuurin vahvistamista kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon tasoilla. Koulutuksen tulee olla ajankohtaista ja näyttöön perustuvaa, ja mahdollisuus osaamisen päivittämiseen on turvattava koko työuran ajan.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden osaaminen ei ole vain yksilön tietoa, taitoa ja asennetta, vaan osa laajempaa järjestelmää, jossa koulutus, käytännön työ, johtaminen ja organisaatiokulttuuri kytkeytyvät toisiinsa.
(Lähteet: Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma 2022–2026; WHO Global Patient Safety Action Plan 2021–2030)
Alueelliset osaamiskeskukset
Kansallisessa asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiassa osaamiskeskukset nähdään keskeisinä toimijoina turvallisuusosaamisen kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Tavoitteena on rakentaa osaamiskeskusverkosto, joka koostuu viidestä alueellisesta osaamiskeskuksesta. Näiden tehtävänä on vahvistaa asiakas- ja potilasturvallisuuden koulutusta ja osaamista valtakunnallisesti.
Osaamiskeskukset rakentuvat vahvalle hyvinvointialueiden, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyölle. Tämän yhteistyön avulla varmistetaan, että turvallisuusosaaminen kehittyy läpi koko työuran – peruskoulutuksesta täydennyskoulutukseen.
Keskeinen osa osaamiskeskusten toimintaa on moniammatillisen yhteistyön edistäminen sekä yhteisten koulutussisältöjen kehittäminen. Tavoitteena on, että koulutukset vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon jatkuvasti muuttuvia tarpeita.
Osaamiskeskukset ovat sitoutuneet kansainvälisiin potilasturvallisuuden standardeihin, kuten WHO:n potilasturvallisuuden opetussuunnitelmaan sekä yhteispohjoismaiseen turvallisuusosaamisen viitekehykseen. Näiden avulla varmistetaan, että suomalainen koulutus vastaa kansainvälisiä laatukriteerejä.
Osaamiskeskusverkosto toimii koko Suomen kattavana jatkuvan oppimisen ja turvallisuusosaamisen kehittämisen moottorina. Viiden alueellisen keskuksen avulla koulutus ja tuki ovat saatavilla myös alueilla, jotka eivät ole suuria keskuksia. Tämä edistää yhdenvertaisuutta ja vähentää alueellisia eroja osaamisessa.
(Lähteet: WHO (World Health Organization). Patient Safety Curriculum Guide: Multi-professional Edition. Geneva: WHO, 2011. Saatavilla: https://www.who.int/publications/i/item/9789241501958
Nordic Council of Ministers. A Nordic Framework for Patient Safety Knowledge and Skills. Copenhagen: Nordic Council of Ministers, 2023. Saatavilla: https://www.norden.org/en/publication/nordic-framework-patient-safety-knowledge-and-skills)
Case: Länsi-Suomen osaamiskeskus
Länsi-Suomen alueella osaamiskeskuksen perustaminen on edennyt pisimmälle. Yhteistyöverkostossa mukana ovat muun muassa Turun yliopisto, Åbo Akademi, alueen ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset ja hyvinvointialueet.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamiskeskus on sisällytetty osaksi YTA-sopimusta (yhteistyösopimus), ja sen toiminnasta raportoidaan YTA-johtoryhmälle asiakas- ja potilasturvallisuusryhmän kautta. Käytännön toimintaa koordinoi Pohjanmaan hyvinvointialueen Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus.
Osaamiskeskukselle on nimetty neuvottelukunta, jossa on edustajia kaikista sopimusosapuolten organisaatioista. Neuvottelukunnassa sovittujen tehtävien toteuttamista varten on perustettu asiakas- ja potilasturvallisuuskoulutuksen ja opetuksen toimeenpanoryhmä. Toimeenpanoryhmän päätöksellä voidaan perustaa tarpeisiin liittyviä työryhmiä.
Työryhmiä toimii tällä hetkellä kolme eri kehittämisalueiden parissa: 1) lääkehoitoon kouluttamattomien turvallisuusosaamisen varmistaminen, 2) vieraskielisen henkilöstön osaamisen tukeminen, esimerkiksi selkokielisen oppimateriaalin tuottaminen ja 3) asiakas- ja potilasturvallisuusosaaminen digitaalisissa palveluissa. (Kuvio 1)

Neuvottelukunnan puheenjohtajakaksikon mukaan turvallisuus syntyy yhdessä
Länsi-Suomen osaamiskeskuksen neuvottelukunnan puheenjohtajilta Satakunnan hyvinvointialueen professiojohtaja Kristiina Puolakalta ja Vamian hyvinvointipalveluiden koulutuspäällikkö Toni Borénilta kysyttiin heidän näkemyksiään osaamiskeskuksesta.
1. Miten osaamiskeskus tukee asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämistä alueella?
Borénin mukaan osaamiskeskus kokoaa alueen toimijat yhteen kehittämään turvallisuutta käytännönläheisesti ja yhteisöllisesti.
– Tuemme organisaatioita ja koulutusta koulutusten, verkostotapaamisten ja kehittämisprojektien kautta. Tavoitteena on, että turvallisuus ei ole erillinen asia, vaan osa jokapäiväistä työtä ja oppimista.
Puolakka on samaa mieltä ja uskoo, että kokemuksia ja käytäntöjä jakamalla saavutetaan todellista hyötyä.
2. Mitä osaamiskeskuksen puheenjohtajisto toivoo saavutettavan yhteistyössä seuraavien vuosien aikana?
Borén ja Puolakka haluavat, että turvallisuuskulttuuri vahvistuu ja yhteistyö eri toimijoiden välillä tiivistyy. Tavoitteena on lisätä yhteistä oppimista ja luoda rakenteita, joissa turvallisuus näkyy arjen päätöksissä, opetuksessa ja johtamisessa. Turvallisuus on ennen kaikkea yhteinen tapa ajatella ja toimia.
– Yhdessä työskentely näiden teemojen parissa myös pitää asioita mielessä ja vireillä, Puolakka lisää.
3. Mitä haluatte sanoa sote-alan ammattilaisille ja opiskelijoille asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisestä?
Puolakan ja Borénin mukaan turvallisuus syntyy yhdessä – jokaisella on siinä roolinsa. Se ei perustu vain ohjeisiin, vaan avoimuuteen, yhteistyöhön ja haluun oppia.
– Pienet teot, pysähtyminen ja toisten tukeminen rakentavat luottamusta ja tekevät työstä turvallisempaa meille kaikille.
Tulevaisuuden suunta
Turvallisuustaitoiset ammattilaiset eivät synny sattumalta. Tarvitaan vahvaa eri toimijoiden yhteistyötä, laadukasta koulutusta ja strategista johtamista. Alueelliset osaamiskeskukset ovat tässä työssä keskeisiä toimijoita. Osaamiskeskukset toimivat koko Suomen kattavana verkostona, joka tukee asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamista alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tämä vähentää alueellisia eroja ja edistää yhdenvertaisuutta.
Kuvassa: Länsi-Suomen osaamiskeskuksen neuvottelukunnan puheenjohtajat Satakunnan hyvinvointialueen professiojohtaja Kristiina Puolakka ja Vamian hyvinvointipalveluiden koulutuspäällikkö Toni Borén.
Teknologiaosaamisen johtaminen on yhä keskeisemmässä roolissa sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa lääkinnällisten laitteiden käyttö hoitotapahtumissa lisääntyy. Alan teknologisoitumista nopeuttaa paine tehostaa toimintaa taloudellisesta ja laadullisesta näkökulmasta. Ammattimaisella osaamisen johtamisella on mahdollisuus nostaa vaikeassakin tilanteessa organisaation kyvykkyyttä ja saada aikaan innostusta, joka alkaa ruokkimaan itse itseään.
Sosiaalityöntekijöiden sijaispätevyyden keventäminen on herättänyt laajaa keskustelua asiakasturvallisuudesta.