Valtakunnallinen yhteistyö parantaa lasten ja nuorten potilasturvallisuutta
YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (60/1991) painottaa lasten oikeutta saada parasta mahdollista terveydenhuoltoa, joka on heidän kehitystasonsa mukaista ja kunnioittaa heidän itsemääräämisoikeuttaan.
Tämä edellyttää ammattilaisilta erityisosaamista, ja velvoittaa heitä varmistamaan lapsen ja nuoren hyvinvoinnin kaikissa tilanteissa sekä huolehtimaan heidän hoitonsa turvallisuudesta.
Työkalu ammattilaisten ja perheiden tueksi
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen lasten ja nuorten kehittämislinja tuo yhteen asiantuntijoita luomaan yhtenäisiä ratkaisuja lasten ja nuorten potilasturvallisuuden parantamiseksi. Kehittämislinja jakaa tietoa ja luo parhaita käytäntöjä yli organisaatiorajojen.
Yksi kehittämislinjan alatyöryhmistä keskittyy lasten ja nuorten potilasturvallisuuteen terveydenhuollossa. Ryhmän toiminta nojaa vahvasti moniammatilliseen yhteistyöhön. Asiantuntijoita on eri puolilta Suomea, mikä vahvistaa verkoston valtakunnallista merkitystä.
Alatyöryhmä kehittää työkalua, joka nostaa esiin lasten ja nuorten potilasturvallisuudessa huomioitavia asioita. Työkalu toimii terveydenhuollon ammattilaisten ja perheiden tukena, sekä auttaa tunnistamaan ja ehkäisemään mahdollisia riskejä jo varhaisessa vaiheessa. Sen avulla voidaan tehdä näkyväksi turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja kehittää käytännönläheisiä ratkaisuja parantamaan lasten ja nuorten hoidon turvallisuutta.
Erityistä huomiota vaaditaan
Lasten ja nuorten potilasturvallisuuden ilmiöt ovat pääasiallisesti samoja kuin aikuisilla. Lasten ja nuorten ainutlaatuiset tarpeet ja näkökulmat vaativat kuitenkin erityistä huomiota. Esimerkiksi alaikäisen päätöskyvyn arviolla varmistetaan paitsi tiedonkulun sujuvuus, myös lainmukainen ja lapsen oikeuksia kunnioittava toiminta.
Lasten painevauriot syntyvät harvemmin paikallaanolosta, mutta niitä voivat aiheuttaa lääkinnälliset laitteet, kuten kanyylit tai saturaatiomittarit. Lääkitysturvallisuudessa tulee huomioida paitsi lapsen paino ja pinta-ala, myös elimistön erilainen kyky käsitellä lääkeaineita. Tämä voi vaikuttaa lääkityksen annosteluun ja vaikutuksiin.
Digihoitopolut ja potilasohjeet suunnitellaan usein aikuisten näkökulmasta, jolloin lapsille ja nuorille kohdennettu viestintä jää vähäiseksi. On tärkeää pohtia, miten viestimme lapsille ja nuorille – myös hätä- ja poikkeustilanteissa – onko viestintä suunnattu vain aikuisille, vai puhummeko myös lasten kieltä?
Kun lapset puhuvat, käännetään maailmaa hiljaisemmalle
Potilasturvallisuuden kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista ja yhteistyötä niin ammattilaisilta, perheiltä kuin potilailtakin.
Voimme luoda turvallisempaa terveydenhuoltoa, kun kuuntelemme lapsia ja nuoria, huomioimme heidän tarpeensa ja kehitystasonsa sekä varmistamme, että heidän äänensä kuuluu hoitoprosessissa.
Lasten ja nuorten asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämislinja tuo yhteen asiantuntijat eri puolilta Suomea. Kehittämislinjan puheenjohtajana toimii Sanna-Maria Kivivuori, Suomen potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, laatuylilääkäri, HUS.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden koulutusta ja opetusta halutaan kehittää ja yhtenäistää. Tähän työhön perustetaan osaamiskeskuksia, joiden verkostoon kootaan yliopistoja, korkeakouluja, toisen asteen oppilaitoksia, hyvinvointialueita, kolmannen sektorin toimijoita ja asiantuntijajärjestöjä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjosi yhteistyökumppaneilleen viestinnällistä esiintymis- ja vaikuttajakoulutusta. Kouluttajana toimi Helena Åhman, joka on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori sekä palkittu tietokirjailija ja valmentaja.