Vaikuttavuuden kannustimia tulisi lisätä rahoitusmalleihin asti

Minkälainen on vaikuttavuustiedon tietotuotannon kehittämishanke, joka kietoutuu asiakas- ja potilasturvallisuuden tietotuotantoon?

Hanke pohjautuu hallitusohjelman kirjauksiin, joissa vaikuttavuuden lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on keskeinen tavoite. Niistä on lähtöisin kansallinen sote-tietojohtamisen ja vaikuttavuuden kehittämisen toimeenpano-ohjelma.

Tavoitteena on vahvistaa tietopohjaa, jotta vaikuttavuutta voidaan mitata ja arvioida alueellisesti ja kansallisesti. Kehittämistyö on vielä kesken, ja alueiden välillä on suuria eroja: joillain alueilla ollaan edelläkävijöitä, mutta yhtenäisen kansallisen tason saavuttaminen edellyttää vielä paljon työtä. Tietojohtamisen kehittäminen on edellytys vaikuttavuuden mittaamiselle.

Kokonaisvaltainen hanke kattaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmat. Sosiaalihuollon asemaa pyritään vahvistamaan tasavertaisena terveydenhuollon rinnalla. Keskeisiä teemoja ovat arviointiprosessien ja -kriteerien kehittäminen, tutkimustiedon hyödyntäminen ja palveluvalikoiman periaatteiden valmistelu.

Tietopohjan kehittäminen on ratkaisevaa. Käyttöön otetaan vaikuttavimmat menetelmät ja toimintamallit. Toteutus edellyttää myös muutosta toimintakulttuurissa kohti asiakaskeskeistä ja avoimeen tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Tämä on suuri haaste koko sote-kentälle ja vaatii pitkäjänteistä työtä – muutos vie aikaa.

Tietotuotannon ja indikaattorien kehittäminen sekä tiedon hyödyntämisen osaaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Ohjelmassa valmistellaan rakenteita ja selvitetään, miten vaikuttavuuden arviointi, suositustoiminta ja erityisesti implementointi organisoidaan. Implementoinnin vahvistaminen on avaintekijä: pelkkä tiedon tuottaminen ei riitä, vaan tieto pitää saada käyttöön päätöksenteossa ja arjen työssä. ”Tietoa kyllä tuotetaan, mutta miten sitä osataan hyödyntää – siinä meillä on paljon opittavaa”.

Vaikuttavuuden kehittämistyö on vielä alkutaipaleella. Tällä hallituskaudella tehdään selvitykset, mutta johtopäätökset ja linjaukset sekä varsinainen toimeenpano ja toimintamallien jalkauttaminen menevät seuraavalle hallituskaudelle.

Mitä asioita on delegoitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja mitä asioita Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskukselle?

Asiakas- ja potilasturvallisuuden tietotuotanto on tunnistettu yhdeksi laadun ja vaikuttavuuden keskeiseksi ulottuvuudeksi. Sen rinnalla kehitetään myös muita tietotuotantoja.

Alueilla on omat tietoaltaat palvelemaan niiden tarpeita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on valtakunnallinen toimija, jolle on keskitetty sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon toisiokäytön tietovaranto. THL vastaa siitä, että sote-tiedon keskeiset virrat kootaan kansalliseen tietopohjaan. Tähän kuuluu:

• vaikuttavuustiedon kokoaminen ja jalostaminen
• tietotuotannon organisointi ja järjestäminen
• indikaattorien laskenta ja julkaisu kansalliseen portaaliin
• alueellisen vertailutiedon tuottaminen.

THL:lle delegoidut tehtävät varmistavat, että hyvinvointialueiden ja kansallisen ohjauksen käyttöön saadaan yhdenmukaista ja strategisesti olennaista tietoa.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus puolestaan vastaa erityisesti haitta- ja vaaratapahtumatiedon asiantuntija- ja osaamiskeskittymästä. Keskuksen rooliin kuuluu:

• potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvän tietotuotannon asiantuntijatyö
• haitta- ja vaaratapahtumatiedon määrittely ja kehittäminen
• indikaattorien määrittely yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
• pidemmän aikavälin vision ja tavoitteiden luominen turvallisuustiedon kehittämiselle
• laaja sidosryhmäyhteistyö kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.

Käytännössä työnjako rakentuu niin, että THL huolehtii kansallisen tietovarannon rakenteista, tiedon jalostamisesta ja julkaisemisesta, kun taas Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus vastaa asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvän tiedon asiantuntijasisällöstä, määrittelytyöstä ja sen kehittämisen visiosta. Näin varmistetaan sekä tekninen että sisällöllinen osaaminen ja tieto saadaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettäväksi alueilla ja kansallisesti.

Tietotuotantoprosessi on jaettu kahdelle kyvykkäälle toimijalle, joilla on sidosryhmät ja kontaktit alueellisesti ja kansallisesti.

Mitä ajattelet tekoälyn mahdollisuuksista vauhdittaa asiakas- ja potilasturvallisuustietojen taltiointia?

Tekoälyllä on merkittäviä mahdollisuuksia asiakas- ja potilasturvallisuustietojen taltioinnin vauhdittamisessa, erityisesti siksi, että tällä hetkellä suuri osa tiedosta on tekstimuotoista ja rakenteistamatonta. Tiedon rakenteistaminen on välttämätöntä, jotta sitä voidaan hyödyntää, liikutella eri tietovarantojen välillä ja jalostaa esimerkiksi indikaattoreiksi ja raportoinnin pohjaksi.

Tekoäly voi auttaa tässä monella tavalla:

• Kirjaamisen tukena: esimerkiksi puheentunnistuksen avulla tuotettua tietoa voidaan muuntaa rakenteiseksi dataksi.
• Tekstimuotoisen tiedon käsittelyssä: se voi muuttaa vapaamuotoisia kirjauksia rakenteiseen muotoon ilman, että asiakas- ja potilastietojärjestelmiä tarvitsee uudistaa raskain kehityspoluin.
• Raportoinnissa ja analytiikassa: tekoäly voi auttaa tuottamaan kvantitatiivisia analyyseja ja alustavia tulkintoja kerätystä tiedosta, mikä vapauttaa resursseja muuhun työhön.

On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka tekoäly voi tehostaa tiedon tuotantoa ja jalostusta, ihmisen rooli tiedon tulkitsijana säilyy välttämättömänä – sosiaali- ja terveydenhuollon tieto on monisyistä ja aina asiayhteyteen sidottua.

Hyvinvointialueilla on jo käynnissä erilaisia kokeiluja tekoälyn hyödyntämisestä, esimerkiksi kirjaamisen rakenteistamisessa ja raportoinnin tukena. ”Tämä nopeuttaa kehityssykliä, kun vältetään isotöisiä muutoksia asiakas- ja potilastietojärjestelmiin”.

Kehityksen nopeuttaminen ja resurssien vapautuminen edistävät vaikuttavuusperusteista ohjausta ja tukevat laadun ja turvallisuuden parantamista. ”Haitta- ja vaaratapahtumien indikaattorien tulisi kuvata sekä vaikuttavia prosesseja että prosessien tuloksia. Niitä tulisi jatkossa lisätä myös rahoitusmalleihin.”