Turvallisuustyötä yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan tavoitteiden toteutumisen tilannekuvaa, joka pohjautuu kansallisen Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2022-2026 vuoden 2024 väliarviointiin.
Ensimmäinen tavoite: Osallisuuden edistäminen
Asiakkaiden, potilaiden ja läheisten mahdollisuudet tehdä haitta- ja vaaratapahtumailmoituksia ovat hyvällä mallilla. Lähes kaikilla alueilla nämä ilmoitusmenettelyt on otettu kattavasti käyttöön ja niitä seurataan osana omavalvontaa. Hyvin toteutuneeksi raportoitiin haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten tekemiseen liittyvä viestintä hoitojen ja palveluiden käyttäjille.
Sen sijaan vain puolittain on edennyt tehtävä siitä, että asiakas- ja potilasraatien sekä -paneelien käytöstä laaditaan suunnitelma, joka sisällytetään vuosikelloon.
Kehitettävää on asiakkaille, potilaille ja läheisille tarjottavissa saavutettavissa ohjeissa sekä tiedossa palveluista, hoidoista ja niihin liittyvistä riskeistä. Tämä on tärkeää, jotta itseä koskevaan päätöksentekoon on mahdollista osallistua.
Parannettavaa on myös yksilöllisessä tuessa, jota annetaan haavoittuvassa asemassa oleville osallisuuden parantamiseksi.
Toinen tavoite: sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden ja terveydenhuollon potilasturvallisuuden samatahtinen edistäminen
Tässä tavoitteessa oli pisimmälle edennyt tehtävä, joka liittyi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasturvallisuuden asiantuntijoiden verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen sekä heille kohdistettuun viestintään.
Toinen hyvin toteutunut tehtävä liittyi osaamisen varmistamisen menettelyihin silloin, kun sosiaalihuollon yksiköissä toteutetaan vaativaa lääkehoitoa. Suurin osa alueista on kuvannut menettelyt sekä seuraa niiden toteutumista säännöllisesti omavalvonnalla.
Myös haittatapahtumien ja epäkohtien moniammatilliseen käsittelyyn liittyvät rakenteet ja menettelyt ovat käytössä melkein kaikilla alueilla.
Heikoiten puolestaan oli edennyt tehtävä, joka liittyi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välisen yhteistyön vahvistamiseen yhteisten asiakkaiden palvelu- ja hoitopoluilla sekä kotiin annettavissa palveluissa. Kehittämistä on siinä, että monialaisiin palvelukokonaisuuksiin saadaan yhteistyötä vahvistavia ja yhteisiin asiakkaisiin liittyviä toimintamalleja.
Kolmas tavoite: Asiakkaiden, potilaiden ja läheisten kokemukset ohjaavat palveluiden kehittämistä
Parhaiten ovat edistyneet tehtävät, jotka liittyvät palautteenantojärjestelmien käyttöönottoon ja niistä viestimiseen. Omavalvontasuunnitelmissa on jo hyvin kuvattu palaute- ja kehittämismenettelyt ja niitä on seurattu säännöllisesti.
Lähes kaikki alueet ovat kokonaan tai osittain huomioineet omavalvontasuunnitelmissaan sen, miten palveluiden käyttäjien tekemiä haitta- ja vaaratapahtumailmoituksia, muistutuksia ja kanteluita hyödynnetään. Kuitenkin yli kolmannes alueista ilmoitti, että näiden pohjalta tehtyjä kehittämistoimenpiteitä ei julkaista.
Kehittämistä sen sijaan on kokemusasiantuntijoiden ja kokemustoimijoiden sekä asiakas- ja potilasraatien jäsenten koulutuksissa. Tavoitteena on, että palvelunjärjestäjät, ammattikorkeakoulut ja järjestöt yhteistyössä kouluttavat kokemusasiantuntijoita ja asiakasraatien jäseniä.
Alle puolella alueista nämä koulutukset on liitetty osaksi koulutussuunnitelmaa ja huomioitu palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmissa. Koulutusten tarjonnassa sekä koulutusten käyneiden lukumäärien seurannassa on vielä kehittämistä.
Edellä mainittua tukevat kärjen 1 jäsenten tekemät havainnot koulutusten eroavaisuuksista. Osa hyvinvointialueista kouluttaa kokemustoimijansa itse ja osa hyväksyy myös järjestöjen kouluttamat. Kärki 1 ehdottaa, että koulutuksia yhtenäistetään ja siinä tehdään kansallista yhteistyötä.
Kokemustoimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön toimintamalleja voisi yhtenäistää, jolloin toiminnasta tulisi tasalaatuisempaa eikä kaikkien tarvitsisi kehittää omia mallejaan.
Kokemustoimijuuteen, kokemusasiantuntijuuteen ja asiakasraateihin liittyvät käsitteet olisi hyvä yhtenäistää. Tällä hetkellä ei aina ole selkeää, kenestä puhutaan. Käsitteiden yhtenäistämiseen voi tutustua keskuksen verkkosivuilta löytyvässä Asiakas- ja potilasturvallisuuden termipankissa.

Potilaslain (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) voimaantulosta on kulunut jo yli 30 vuotta, ja asiakaslain (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) voimaantulosta 24 vuotta. Näiden vuosikymmenten aikana on otettu edistysaskeleita asiakkaiden roolin vahvistamiseksi sote-palveluissa.

Ensitietopäivät ja laiteopastukset ovat tärkeitä tietolähteitä uniapneaa sairastaville. Ilman tietoa on vaikeaa sitoutua omahoitoon ja huolehtia siitä oikealla tavalla.