Siirry sisältöön
2/2025, Strategia

Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen asiakas- ja potilasturvallisuus-strategian 2027 ytimessä

Seuraavan kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2027–2031 valmistelu on käynnissä. Työvision mukaan Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden ja vahvan turvallisuuskulttuurin mallimaa, jossa asiakkaiden ja potilaiden kokema turvallisuus vahvistaa heidän luottamustaan palveluihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on osoittanut strategian 2027–2031 valmistelun Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen tehtäväksi. Valmistelua ohjaa ministeriön asettama ohjausryhmä.

Myös tuleva strategia perustuu WHO:n tavoiteohjelmaan, joka jatkuu vuoteen 2031 asti. Edellisen strategiakauden työtä jatketaan ja syvennetään. Helposti viestittävää mallimaa-visiota päivitetään uudelle strategiakaudelle lisäämällä siihen turvallisuuskulttuuri ja asiakkaan ja potilaan kokemus turvallisuudesta.

Vuosina 2027–2031 suunta on entistä kunnianhimoisempi: tavoitellaan ikään kuin mallimaa 2.0-tasoa. Tavoitteena on vakiinnuttaa turvallisuutta tukevat rakenteet ja hyvät käytännöt osaksi arjen toimintaa kaikissa asiakas- ja potilaskohtaamisissa. Erityisesti halutaan vahvistaa turvallisuuskulttuuria, jossa jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen toimii asiakas- ja potilasturvallisuuden aktiivisena omistajana – tiedoin, taidoin ja asentein.

Asiakkaiden ja potilaiden kokemus turvallisuudesta nostetaan keskiöön. Turvallisuus ei tarkoita vain virheiden ehkäisyä, vaan myös kokemusta siitä, että palvelu on ymmärrettävää, ennakoitavaa ja kunnioittavaa.

Luottamuksen säilyttäminen sosiaali- ja terveyspalveluihin on merkityksellistä suomalaisen yhteiskunnan kannalta laajemminkin, sillä se ylläpitää ja vahvistaa kansalaisten resilienssiä haastavassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Strategia ohjaa siihen, että turvallisuutta rakennetaan yhdessä – avoimesti, jatkuvasti oppien ja ihmisiä osallistavasti.

Kutsumme osallistumaan valmisteluun

Kansallisen strategian päämääränä on turvallisemmat palvelut ja vähemmän asiakas- ja potilasturvallisuuspoikkeamia. Se voidaan saavuttaa, kun perustamme toimintamme oikeaan tietoon ja tilannekuvaan sekä hyödynnämme tietoa, opimme virheistä ja onnistumisista sekä parannamme toimintaamme systemaattisesti.

Strategiavalmistelu jakautuu toimialakohtaisten tavoitteiden ja yhteisten kärkien luonnosteluun. Toimialakohtaisia tavoitteita ehdotetaan strategiakauden kansallisiksi painoalueiksi. Strategian yhteiset kärjet ovat poikkileikkaavia ja sitovat strategian WHO:n tavoiteohjelmaan. 

Haluamme valmistella kansallista strategiaa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tarjoamalla hallinnonalan virastoille ja laitoksille, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjille ja -tuottajille, kolmannen sektorin edustajille, kokemusosaajille ja sidosryhmille mahdollisuuden osallistua strategian tavoiteluonnosten valmisteluun. Myös pelastustoimi on mukana valmistelussa sitä ohjaavan sisäministeriön pelastusosaston kanssa.

Olemme ottaneet käyttöön työskentelyalustan, johon olemme kutsuneet keskuksen järjestämiin osallistaviin strategiatyöpajoihin ilmoittautuneita sekä työryhmiemme ja kehittämislinjojemme jäseniä. Kommentoitava sisältö täydentyy vähitellen. Jos et ole saanut kutsua työskentelyalustallemme ja olisit halukas kommentoimaan luonnoksia, otathan yhteyttä noharm(a)ovph.fi.

Lue seuraavaksi:
2/2025, Strategia
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian väliarviointi: Missä mennään nyt?

Suomi etenee vakaasti kohti tavoitettaan olla asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026. Tuore väliarviointi kertoo, että kehitystä tapahtuu kaikilla hyvinvointialueilla, mutta myös sen, mihin jatkossa kannattaa panostaa.

2/2025, Strategia
Kymenlaakson hyvinvointialue ”paras parantaja” kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2022−2026 toimeenpanossa

Strategian täytäntöönpanossa onnistumisen kulminaatiopisteitä on varmasti paljon. Strategiahan ottaa laaja-alaisen näkökulman asiakas- ja potilasturvallisuuteen, ja se on edellyttänyt myös meiltä laajasti eri toiminnoista ja palveluista vastaavien sekä asiantuntijaverkoston mukaan ottamista strategian toimeenpanemiseksi.