Siirry sisältöön
1/2025, Verkostoyhteistyö

Sosiaalialan asiantuntijaryhmän uudet jäsenet

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen sosiaalialan asiantuntijaryhmä on saanut neljä uutta jäsentä. Pyysimme heitä kertomaan ammatillisesta taustastaan sekä näkökulmastaan asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseen. Kysyimme myös, mitä heidän omalla alueellaan on asiakas- ja potilasturvallisuuden suhteen ollut viime aikoina pinnalla.

Mia Kanninen työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella gerontologisen sosiaalityön yksikössä johtavana sosiaalityöntekijänä. Hän on työskennellyt kahdenkymmenen vuoden ajan ikäihmisille suunnatuissa sosiaalityönpalveluissa sekä lähiesihenkilönä että gerontologisen sosiaalityön kehittämisen parissa.

– Haluan vaikuttaa erityisesti ikääntyneitä sosiaalihuollon asiakkaita koskevan asiakasturvallisuuden kehittämiseen. Mielestäni on tärkeää, että ikääntyneet asiakkaat saavat yksilöllisiä tarpeitaan vastaavaa palvelutarpeen arviointia oikea-aikaisesti ja tilanteen edellyttämässä laajuudessa.

Kanninen kertoo, että Pirkanmaan hyvinvointialueella panostetaan tällä hetkellä erityisesti gerontologisen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelujen kehittämiseen.

– Gerontologisen sosiaalityön palvelujen kattavuutta laajennetaan siten, että ikääntyneille sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen tarpeessa oleville asiakkaille voidaan tarjota laaja-alaista palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelmaan perustuvaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelua koko hyvinvointialueen laajuisesti asiakkaan asuinpaikasta riippumatta.

Pirkanmaan hyvinvointialueella kiinnitetään tällä hetkellä erityistä huomiota myös yhteistyön ja työnjaon selkeyttämiseen ikääntyneille asiakkaille suunnattujen neuvonta- ja ohjauspalvelujen, asiakasohjauksen ja gerontologisen sosiaalityön välillä, Kanninen päättää.

Leena Pimperi-Koivisto työskentelee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella sosiaalijohtajana. Hän on työskennellyt pitkään kunnan järjestämissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa muun muassa kuntayhtymän johtajana, sosiaalijohtajana ja perhepalvelujohtajana. Sosiaalityön asiakastyön kokemusta hänelle on kertynyt pitkältä ajalta muun muassa sosiaalityöntekijänä ja koulukuraattorina. Sote-uudistuksen valmistelun eri vaiheissa hän on ollut mukana sosiaalihuollon edustajana.

– Haluan olla osaltani edistämässä Pohteen asiakas- ja potilasturvallisuustyötä sekä turvallisuuskulttuuria erityisesti sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen näkökulmasta. Pohteella asiakas- ja potilasturvallisuustyön edistämistä integroidusti ohjaa asiakas- ja potilasturvallisuustyöryhmä, jossa olen mukana.

Pimperi-Koivisto kertoo, että Pohteessa tulee asiakasturvallisuuden osaamisen vahvistamiseen panostaa vielä organisaation kaikilla tasoilla.

– Käsitteenäkin asiakasturvallisuus on sosiaalityössä vielä vakiintumaton.  Epäkohtailmoittamisen prosessi vaatii vielä selkiyttämistä. Lisäksi vakavien vaaratapahtumien prosessin toimeenpanossa on tekemistä, sillä se ei ole entuudestaan ollut laajasti käytössä sosiaalihuollossa.

Sanna Riihelä-Palmu työskentelee johtavana sosiaalityöntekijänä HUSissa. Työnsä ohessa hän toimii Terveyssosiaalityö-yhdistyksen varapuheenjohtajana. Sosiaalialan asiantuntijaryhmässä hän toimiikin nimenomaan terveyssosiaalityön edustajana.

– Haluan olla rakentamassa asiakaslähtöisempiä sote-palvelupolkuja, joissa huomioidaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tarpeet. Meillä on vielä paljon työtä, jotta palvelupolkuja rakennettaisiin asiakaslähtöisesti palvelulähtöisyyden sijaan.

Riihelä-Palmu näkee, että asiakas- ja potilasturvallisuutta vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertainen saavutettavuus, oikea-aikaisuus ja laatu. Avainasemassa asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisessa on myös monialaisen yhteistyön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välisen tiedonkulun parantaminen.

– Terveydenhuolto tarvitsee sosiaalityötä rakenteensa sisään – ei ulkopuolelta tuoden.  Sosiaalityö voi edistää sairaudesta toipumista tai kuntoutumista, terveyssosiaalityö turvaa terveyttä.

Jaana Viemerö toimii Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:ssä erityisasiantuntijana. Hänen työtehtävänsä liittyvät muun muassa vammaispalveluihin, sosiaalihuollon koulutusrakenteeseen ja kelpoisuuksiin sekä sosiaalihuollon kansainvälisiin asioihin.

Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa sosiaalijohtajana, sosiaali- ja terveysviraston hallintopäällikkönä, koulutuspäällikkönä, aikuiskoulutusjohtajana toisella asteella, lehtorina ja kansainvälisten asioiden koordinaattorina ammattikorkeakoulussa sekä erityisasiantuntijana Kuntaliitossa.

– Asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisessä näkökulmani on sosiaalihuollon käytännön työssä. Painotus on sosiaalihuollon henkilöstörakenteessa sekä ammattihenkilöiden työssä.

– Nykyisellä toiminta-alueellani on asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseen liittyen keskusteltu viime aikoina paljon muun muassa lääkkeiden jaosta, lääkehoidosta sekä henkilökohtaisten avustajien osaamisvaatimuksista.

Lue lisää sosiaalialan asiantuntijatyöryhmästä

Lue seuraavaksi:
1/2025, Pääkirjoitus
Asiakkaan ja potilaan osallisuus – missä mennään?

Potilaslain (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) voimaantulosta on kulunut jo yli 30 vuotta, ja asiakaslain (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) voimaantulosta 24 vuotta. Näiden vuosikymmenten aikana on otettu edistysaskeleita asiakkaiden roolin vahvistamiseksi sote-palveluissa.

1/2025, Asiakkaan ääni
Uniapneaa sairastavat kaipaavat tietoa omahoidon tueksi

Ensitietopäivät ja laiteopastukset ovat tärkeitä tietolähteitä uniapneaa sairastaville. Ilman tietoa on vaikeaa sitoutua omahoitoon ja huolehtia siitä oikealla tavalla.