Resilienssiä vahvistavia organisaation ja koulutuksen keinoja tarvitaan
Ensihoitotyö on luonteeltaan kuormittavaa. Suomalaiset ensihoitajat kohtaavat työssään sosiaalisia hätätilanteita sekä lisääntyvää väkivallan uhkaa. Nämä kokemukset korreloivat toissijaisen traumaattisen stressin ja työuupumuksen kanssa. Toisaalta työn voimavarana ensihoitajat kokevat mahdollisuuden irrottautua ja tasapainottaa työtään sekä tunteen itsensä toteuttamisesta ammatillisesti. He kokevat arvostusta ja hyväksymistä työyhteisöjen sisällä.
Ensihoitajat osoittavat merkkejä oman ammattiroolin epäselvyydestä jo uransa alkuvaiheessa. Tämä heijastuu lisääntyneenä henkilöstön vaihtuvuutena. Vaikka ensihoitoalan tiiviit ja turvalliset työyhteisöt toimivat sosiaalisina tukipilareina, saattaa niissä osoitetusti ilmetä merkkejä myös kovuuden kulttuureista ja jopa syyllistämisen piirteitä. Tästä syystä suomalaisten ensihoitajien resilienssivaroja on tarpeellista tutkia aiempaa kokonaisvaltaisemmin.
Resilienssin monet kasvot
Resilienssiin liittyy yleensä käsitteitä kuten takaisin ponnahtaminen, toipuminen, vastoinkäymisten voittaminen tai positiivinen sopeutuminen stressaavista tapahtumista. Vahva resilienssi vaikuttaa osoitetusti positiivisesti mielenterveyteen, minäpystyvyyteen, stressinsietokykyyn sekä ammatilliseen rooliselkeyteen.
Vahva resilienssi korreloi negatiivisesti haavoittuvuuteen ja työuupumukseen. Positiivisesti se korreloi myötätuntotyytyväisyyteen, joka syntyy muiden auttamisesta ja toimii vastapainona myötätuntouupumukselle. Nykykirjallisuus tukee näkemystä, että resilienssi on dynaaminen, kontekstista riippuvainen ja prosessikeskeinen voimavara.
Väitöskirjani hyödynsi työntekijäresilienssiä teoreettisena viitekehyksenä. Työntekijäresilienssi on työntekijöiden kykyä käyttää resursseja sopeutuakseen myös työn haastavissa olosuhteissa. Tähän kehykseen liittyy kolme ennakoivaa käyttäytymismallia: oppiminen, sopeutumiskyky ja verkostojen hyödyntäminen.
Oppiminen keskittyy itsensä kehittämiseen, osaamisen kehittämiseen, palautteen aktiiviseen hakemiseen ja oman suorituskyvyn uudelleenarviointiin. Sopeutumiskyky kattaa käyttäytymismalleja, jotka heijastavat kykyä hyödyntää resursseja uusiin tai haastaviin tilanteisiin sopeutumiseksi. Verkostojen hyödyntäminen tukee uusien ideoiden oppimista tehokkaan yhteistyön, tiedon jakamisen ja tiimien välisen yhteistyön avulla.
Ensihoitajien resilienssin voimavarat
Suomalaisessa ensihoitotyössä on monia vaatimusulottuvuuksia, mutta myös useita voimavaroja, jotka kehittävät ensihoitajien resilienssiä vahvistavia käyttäytymismalleja oppimisen, sopeutumisen ja verkostojen hyödyntämisen kautta. Ammatillisten arvojen muotoutuminen tukee koherenssin tunteen kehitystä, joka on keskeinen resurssi työntekijäresilienssin vahvistamisessa. Onnistuneella sosiaalistumisella on yhteys työntekijäresilienssin kehittymiseen vahvistaen rooliselkeyttä, tehtävien hallintaa ja sosiaalista hyväksyntää.
Jotta resilienssivaroja voitaisiin vahvistaa tehokkaasti, tulisi toimenpiteitä toteuttaa kolmella tasolla: yksilöllisellä, organisaation ja koulutuksen tasolla. Organisaatioiden on erityisesti pyrittävä selkeyttämään ensihoidon roolia sekä tukemaan psykologisesti turvallisia työkulttuureja, jotka mahdollistavat avoimen keskustelun henkisestä kuormituksesta ja suoritusodotuksista. Samalla koulutuksen tulee keskittyä paitsi kliiniseen osaamiseen myös opiskelijoiden kasvun ajattelutavan kehittämiseen sekä epävarmuuden ja myötätuntoisen hoivan mallintamiseen.
Morning always comes: Exploring Finnish paramedic professionals’ resilience resources
Karolina Olinin väitöskirja tarkastelee tiimiresilienssiä
Syksyllä 2025 valmistui myös toisen suomalaistutkijan Karolina Olinin resilienssiä käsittelevä väitöskirja. Karoliinisessa instituutissa tehty väitöskirja tarkastelee tiimiresilienssiä. Olin tarkastelee resilienssin ilmenemistä anestesialääkäreiden ja anestesiahoitajien jokapäiväisessä leikkaussalityössä sekä peilaa käytännön havaintoja teoriaan. Väitöskirja esittelee tiimiresilienssin käsitteellisen mallin ja tarkentaa terveydenhuollon tiimiresilienssin määritelmää.
Karolina Olin toimii kumppanuuspäällikkönä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.
Team Resilience – Exploring Adaptive Management of Complexity in Healthcare
Riskien ennaltaehkäisy on moninkertaisesti halvempaa kuin seurausten korjaaminen jälkikäteen. Tutkimusten mukaan puolet hoitoon liittyvistä virheistä ja haitoista voidaan välttää ennakoinnilla ja riskienhallinnalla.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tutkittu monialaisen intervention vaikuttavuutta paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kohdalla. Tutkimuksessa havaittiin, että intervention jälkeen sosiaalihuollon asiakasmerkinnät hieman lisääntyivät samalla kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon merkinnät vähenivät.