Potilasturvallisuuden toteutuminen edellyttää yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä

Suomessa nämä oikeudet eivät ole vain eettisiä tavoitteita, vaan ne kiinnittyvät muun muassa perustuslakiin, potilaslakiin, sosiaalihuollon asiakaslakiin, terveydenhuoltolakiin, sosiaalihuoltolakiin, yhdenvertaisuuslakiin sekä YK:n vammaissopimukseen.

Potilasturvallisuutta on arvioitava myös yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. Jos potilas tai asiakas ei pääse tutkimukseen esteellisen tilan vuoksi, ei saa tietoa ymmärrettävässä ja saavutettavassa muodossa tai joutuu käyttämään kohtuuttomasti voimavarojaan palveluihin päästäkseen, ei voida puhua vain palvelujärjestelmän toimivuusongelmista. Vaakalaudalla on tällöin myös potilasturvallisuus.

Oikeus turvallisiin toimitiloihin, syrjimättömään kohteluun, tietoon ja tuettuun päätöksentekoon konkretisoituvat juuri näissä arjen tilanteissa. Esteettömyys sekä yhdenvertaisuuslain nojalla toteutettavat kohtuulliset mukautukset ovatkin oleellinen osa toimivia sote-palveluita.

Potilaan oikeuksien toteutumisessa haasteita

Invalidiliiton Osallisuusbarometrin 2025 tulokset osoittavat, että potilaan oikeuksien toteutumisessa on haasteita. Terveyspalveluissa 43,1 prosenttia vastaajista koki pitkät jonotusajat haitaksi aina tai useimmiten, ja 37,9 prosenttia joutui selvittämään tilannettaan usealle työntekijälle tai moneen kertaan aina tai useimmiten. Lisäksi 42 prosenttia vastaajista ei ollut saanut riittävästi tarvitsemiaan lääkäripalveluja.

Esteettömyyteen liittyviä haasteita terveyspalveluissa oli kokenut 30,5 prosenttia vastaajista. Esteettömyyden puutteet näkyvät erityisen konkreettisesti tutkimus- ja kuvantamispalveluissa. Tutkimuslaitteet ja -ympäristöt eivät aina ole rakenteellisesti tai toiminnallisesti saavutettavia: siirtymiset voivat olla vaikeita, apuvälineille tai avustajalle ei ole riittävästi tilaa, ohjeistus ei ole saavutettavaa ja tutkimuksen toteutus voi epäonnistua, jos yksilöllisiä tarpeita ei huomioida.

Osallisuusbarometrin avoimet vastaukset tukevat samaa havaintoa. Vastaajat kuvasivat ongelmia muun muassa rakennetun ympäristön saavutettavuudessa, henkilökunnan osaamisessa, kuulluksi tulemisessa, ahtaissa hoitotiloissa, henkilönostimen puutteessa sekä siinä, että aikoja annetaan esteellisiin toimipisteisiin. Myös digipalvelujen saavutettavuudessa tunnistettiin puutteita.

Yhdenvertainen asiointi on vammaisen henkilön oikeus

Esteettömyys, saavutettava viestintä ja kohtuulliset mukautukset eivät ole lisäpalvelua, vaan osa hyvää hoitoa ja potilasturvallisuutta. Yhdenvertaisuuslain 15 § velvoittaa viranomaisia tekemään mukautuksia, jotta vammainen henkilö voi asioida yhdenvertaisesti. Terveydenhuollossa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lisäaikaa, avustamisen järjestämistä, tutkimustilan järjestämistä sopivaksi tai saavutettavaa viestintää.

Turvallinen hoito edellyttää paitsi ammatillisesti oikeita ratkaisuja, myös sitä, että jokainen voi saada tutkimuksen, hoidon ja palvelun ihmisarvoisesti, turvallisesti ja tosiasiallisesti yhdenvertaisesti. Tämä on Invalidiliiton vision mukainen suunta kohti yhdenvertaista ja esteetöntä Suomea.