Pohjoismainen potilasturvallisuuden osaamisen ja taitojen viitekehys on julkaistu

Yhteispohjoismaiseen viitekehykseen on koottu tietoja ja taitoja, joita jokaiselle sote-ammattihenkilölle tulisi opettaa. Sitä voidaan käyttää kaikissa Pohjoismaissa apuna ja ohjeistuksena perus- ja jatkokoulutuksen sisältöjä suunniteltaessa. Viitekehyksen pohjana ovat WHO Curriculum ja Global Patient Safety Action Plan.

Suomessa puhutaan asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamisesta, vaikka muissa Pohjoismaissa asiakasturvallisuus ei tässä kokonaisuudessa olekaan mukana.

Viitekehys kattaa useita kohderyhmiä

Asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamista ja kompetenssien määrittelyä mietittäessä on huomioitu

• sote-alan ammattilaiset
• muut sote-alalla työskentelevät
• koulutuksesta ja sen suunnittelusta vastuussa olevat
• opiskelijat
• sote-johtajat kaikilla tasoilla
• sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto ja lainsäädäntö
• sote-alojen tukitoimet
• asiakas- ja potilasturvallisuuden ammattilaiset
• koulutusmateriaaleja julkaisevat tahot.

Osaamisen 15 osa-aluetta

Asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamisen kompetenssit on jaettu 15 osa-alueeseen. Nämä tulee käydä läpi koulutuksessa ja perehdytyksessä eri ammattiryhmien ja työpisteiden vaatimustasojen mukaisesti. On huomioitava myös asiakas- ja potilasturvallisuuden tiivis yhteys laatutyöhön, työhyvinvointiin sekä työturvallisuuteen.

Osaamisalueet ovat:

1 | Asiakas- ja potilasturvallisuus, määritelmä ja käsitteet
terminologia

2 | Vastuut, velvollisuudet ja roolit asiakas- ja potilasturvallisuudessa
lainsäädäntö sekä asiakas- ja potilasturvallisuustyön organisointi

3 | Systeemiajattelu, teoria ja viitekehys

4 | Turvallisuutta yhdessä asiakkaan, potilaan ja läheisten kanssa
asiakkaan, potilaan ja läheisten osallistaminen omaan hoitoon ja palveluun sekä laajemmin hoitopolkujen suunnitteluun

5 | Inhimilliset tekijät
suorituskyky suhteessa työn organisointiin sekä psykologiseen ja fyysiseen työympäristöön
stressin hallinta
haittatapahtumista toipuminen

6 | Tiimityö ja kommunikaatio

7 | Organisaatiokulttuuri ja asiakas-/potilasturvallisuus

8 | Riskit ja niiden hallinta

9 | Haittatapahtumien tunnistaminen ja niistä oppiminen

haitta- ja vaaratapahtumat sekä läheltä piti -tilanteet

10 | Asiakas- ja potilasturvallisuuden arviointi ja seuranta

11 | Turvalliset prosessit ja työtavat

12 | Teknologia ja turvallisuus
laiteturvallisuus

13 | Turvallisen palvelun ja hoidon hallinta, ohjaus ja johtaminen

14 | Valmius ja asiakas-/potilasturvallisuus
mm. poikkeusolot ja katastrofiharjoittelu

15 | Riskialueet, vältettävä haitta ja erityistilanteet
Iän, sukupuolen, kielen, uskonnon, sosioekonomisten tekijöiden, dementian, päihteiden käytön ym. huomioiminen palvelussa, hoidossa ja kommunikaatiossa.

Digitalisaatio, lääkitysturvallisuus, kirurginen turvallisuus, kaatumisten, painehaavojen ja virtsarakon venyttymisen ehkäisy, hoidon ja palvelun jatkuvuus osaston vaihtuessa ja kotiutuessa, hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta sekä henkilökunnan väkivallan uhka.

Jatkosuunnitelmia

Asiakas- ja potilasturvallisuusasioiden tulee olla esillä peruskoulutuksessa, opiskelijaharjoitteluissa, uuden työntekijän perehdytyksessä sekä jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Aihe vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja arjen parantamista.

Koulutustavoitteiden ja osaamisen yhtenäistämisellä halutaan parantaa hoidon- ja palvelun laatua sekä asiakkaan ja potilaan kokemusta palvelusta ja hoidosta.

Pohjoismaisen yhteistyön toivotaan jatkuvan tämän materiaalin yhteisellä käyttöönotolla: työntekijöiden, kouluttajien ja johtajien kouluttaminen, koulutusmateriaalien tuottaminen, teemakampanjat ja webinaarit, tarkennettujen kompetenssien laatiminen erityisosaajille (hammashoito, radiologia jne.) sekä kansallisten osaamiskeskusten yhteistyö.