Monialaisella yhteistyöllä parempi kokonaiskäsitys asiakkaan tilanteesta

PALVA-tutkimuksessa selvitetään paljon palveluita käyttävien asiakkaiden palveluketjun vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Tutkimus toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä Suomen kestävän kasvun ohjelman valtionavustuksella. Tutkimukseen kuuluu neljä osatutkimusta.

Tämä artikkeli käsittelee osatutkimusta 3. Siitä meille kertoivat osatutkimuksen johtaja Aini Pehkonen sekä tutkijat Anna-Sofia Holappa ja Mika Kiela. Tutkimuksessa arvioidaan monialaisen intervention eli MOTI-toimintamallin vaikuttavuutta paljon palveluja tarvitsevissa asiakkuuksissa. Tarkastelussa on se, muuttuuko palveluiden käyttö MOTI-intervention jälkeen ja jos muuttuu, niin miten.

MOTI-interventio parantaa palveluiden koordinaatiota

MOTI-interventio on suunnattu asiakkaille, jotka käyttävät monialaisesti eri palveluja. Se koostuu yleensä yhdestä tapaamisesta, jossa tehdään palvelusuunnitelma.

 ”Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi MOTI-tiimissä voi olla esimerkiksi Kelan tai TE-toimiston työntekijöitä tai kokemusasiantuntijoita”, kuvailee Mika Kiela. Tavoitteena on, että asiakas saa yhdellä käynnillä vastauksen ja avun useaan häntä koskevaan asiaan.

Yhteisasiakkailla on riski pudota palveluiden väliin

Aini Pehkonen kertoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisasiakkailla on suuri riski pudota palvelujen väliin. Hypoteesina on se, että jos sosiaalipalvelut eivät kykene vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, kuormittuu perusterveydenhuolto ja sitä myöden myös erikoissairaanhoito. ”Kun asiakkaalla on palveluntarve, niin hän kyllä hakeutuu palvelujen äärelle, jos se suinkin on mahdollista”, toteaa Pehkonen.

Tutkimuksessa selvitään MOTI-intervention vaikutuksia

Tutkimuksessa selvitetään, vähentääkö MOTI-interventio palveluiden käyttöä tai painopisteitä. Samalla vertaillaan MOTI-intervention ja nykykäytännön kustannusvaikuttavuutta.

Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita myös siitä, minkälaisia alaryhmiä paljon palveluja käyttävissä on. ”Tämä auttaa ymmärtämään, minkälaiset elämäntilanteet, haasteet, sairaudet ja muut tekijät ovat riskejä sille, että palvelujen käyttö hajaantuu useaan eri palvelupisteeseen”, toteaa Pehkonen.

Samalla hahmotetaan, minkälaisia palvelupolkuja eri alaryhmillä on.

Tutkimuksen aineisto

Tutkijatiimi esittelee alustavia kuvailevia tuloksia aineistosta, joka on koottu MOTI-interventioon osallistuneesta 47 työikäisestä asiakkaasta. Vertailuaineistoksi on tavoitteena saada käyntitiedot 800 paljon palveluja käyttävältä asiakkaalta, jotka eivät ole ohjautuneet MOTI-tiimiin. Aineiston saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi nämä tiedot eivät ole vielä käytettävissä.

Tutkimuksessa jäsenneltiin alaryhmiä MOTI-interventioon osallistuneista

MOTI-interventioon osallistuneista yli puolet oli 30–50-vuotiaita, ja naisia oli enemmän kuin miehiä. Naimattomia ja eronneita oli 40 %. Suurin osa oli työttömiä tai työkyvyttömiä. Lapsia osallistuneista oli noin puolella.

Palvelujen käytön määrästä saa käsityksen potilas- ja asiakastietomerkintöjen pohjalta. MOTI-interventiota edeltävältä vuodelta merkintöjä oli keskimäärin 76 per henkilö.

Aineistosta tunnistettiin hyvinvointivajeita, joita MOTI-interventioon osallistuneilla oli. Yli puolella vajeita oli 3-4. Yleisimmät näistä olivat mielenterveyshäiriöt (85 %), talousvaikeudet (70 %), neuropsykiatriset diagnoosit (45 %) ja traumatausta (43 %).

Mitä vaikutuksia MOTI-interventioon osallistumisella oli?

MOTI-interventioon osallistuneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen muutosta arvioitiin vertailemalla sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmerkintöjen määriä ennen ja jälkeen MOTI-tapaamisen. Yli puolella merkintöjen määrät olivat kokonaisuutena laskeneet, kun tarkasteltiin merkintöjen määriä vuosi ennen MOTI-tapaamista ja vuosi sen jälkeen.

Palvelujen tarpeen muutosta arvioitiin myös erikoisaloittain. Vertailua tehtiin sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä tarkastelemalla merkintöjä kuusi kuukautta ennen interventiota ja kuusi kuukautta intervention jälkeen.

Eniten laskua tapahtui perusterveydenhuollon merkinnöissä. Laskua tapahtui myös erikoissairaanhoidon merkinnöissä. Sen sijaan sosiaalihuollon merkinnöissä oli pientä nousua.

Tutkijatiimi pohtii, että perusterveydenhuollon merkintöjen väheneminen ja sosiaalihuollon käyntien samanaikainen lisääntyminen saattavat olla merkki siitä, että MOTI-tiimissä on osattu ohjata oikea avun piiriin.

”Kokonaisuus on voinut tulla selkeämmäksi sekä asiakkaalle että ammattilaisille. Usein MOTI-interventiossa asiakkaalle määritetään myös vastuutyöntekijä. Tällöin asiakas voi olla suoraan yhteydessä omaan työntekijäänsä sen sijaan, että esimerkiksi soittaisi akuuttiaikaa terveysasemalta”, toteaa Anna-Sofia Holappa.

Pehkonen nostaa esiin myös sen, että on olennaista huomata, että kyseessä on vuoden seuranta, jolla voidaan seurata sekä pitkä- että lyhytaikaisia vaikutuksia. Vaikka erikoissairaanhoidon merkinnät koko seurannan aikana laskevat, on niissä kuitenkin heti intervention jälkeen havaittavissa nousua. ”On mahdollista, että esimerkiksi tutkimusten määrä lisääntyy. On myös mahdollista, että asiakkaat sitoutuvat palveluun paremmin ja tietävät, missä heidän asioihinsa kyetään parhaalla tavalla vastaamaan.”

Lisätietoja: Paljon palveluita käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (PALVA) tutkimushanke