Matkalla lääkitysturvallisuuden mallimaaksi
Suomesta puuttuu edelleen lääkitysturvallisuudesta kansallinen tilannekuva sekä yhtenäiset mittarit, vaikka lääkehoidon vaaratapahtumat loistavat vuodesta toiseen organisaatioiden vaaratapahtumatilastojen kärjessä.
Tarve lääkitysturvallisuuden kehittämiseen onkin varmasti kaikkialla tunnistettu, mutta vastuut sen käytännön edistämisestä ovat vielä monella hyvinvointialueella määrittämättä tai kesken.
Suomessa on kansallinen suositus
Kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoitteena on lisätä lääkehoidon turvallisuutta yhteisillä toimintatavoilla.
Suomella on jo vuodesta 2006 asti ollut viranomaisten julkaiseman Turvallinen lääkehoito-oppaan myötä yhteinen kansallinen suositus siitä, mitä turvallisen lääkehoidon tulisi olla.
Jokaisessa lääkehoitoa toteuttavassa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä on jo vuosikausia pitänyt olla moniammatillisesti laadittu lääkehoitosuunnitelma, joka kuvaa lääkehoidon turvallista toteuttamista. Tämä on jopa globaalissa mittakaavassa hyvin edistyksellinen tapa varmistaa, että turvalliselle lääkehoidolle on yksikkötasoiset toimintamallit.
Miksi emme ole jo lääkitysturvallisuuden mallimaa?
Kansallinen lääkitysturvallisuuden varmistaminen on hajautunut eri viranomaisille ja lääkitysturvallisuuden ohjaus perustuu pääosin suosituksiin.
Paikallinen lääkitysturvallisuuden kehittäminen on käynnistynyt terveydenhuollon yksiköistä, ja panostus sosiaalihuollon sekä avohuollon lääkehoidon turvallisuuteen on pitkällä takamatkalla.
Farmasian ammattilaisia hyödynnetään liian vähän ja kliinisen farmasian palvelut eivät tavoita niistä erityisesti hyötyviä riskiryhmiä kuten iäkkäitä ja paljon lääkkeitä käyttäviä.
Avoapteekit edistävät jo nyt lääkitysturvallisuutta ennakoivasti lääkeneuvonnan avulla, mutta yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa tulee tiivistää lääkehoidon ongelmien tunnistamiseksi ja lääkehoidon turvallisuuden varmistamiseksi.
Lääkehoidon turvallisuus koskettaa meitä kaikkia
Mallimaaksi pääsy edellyttää lääkitysturvallisuuden nykyistä vahvempaa integrointia osaksi asiakas- ja potilasturvallisuustyötä sekä ymmärrystä siitä, että lääkehoitosuunnitelmat varmistavat turvallisuutta vain toteutuessaan käytännössä.
Lääkitysturvallisuuden kehittämisen painopiste tulisi pystyä kääntämään ennakoivaan riskienhallintaan. Katkeamaton lääkehoitoprosessi ei vielä toteudu, mutta Kanta-lääkityslista toivottavasti tulee tässä tavoitteessa auttamaan jo muutaman vuoden sisään.
Lääkehoidon turvallisuus koskettaa meitä kaikkia joko lääkkeiden käyttäjinä tai ammattilaisina lääkehoidon toteuttajina ja siksi tavoite olla lääkitysturvallisuuden mallimaa on yhteinen.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden koulutusta ja opetusta halutaan kehittää ja yhtenäistää. Tähän työhön perustetaan osaamiskeskuksia, joiden verkostoon kootaan yliopistoja, korkeakouluja, toisen asteen oppilaitoksia, hyvinvointialueita, kolmannen sektorin toimijoita ja asiantuntijajärjestöjä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjosi yhteistyökumppaneilleen viestinnällistä esiintymis- ja vaikuttajakoulutusta. Kouluttajana toimi Helena Åhman, joka on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori sekä palkittu tietokirjailija ja valmentaja.