Lääkitysturvallisuuden varmistaminen edellyttää suunnitelmallista ja koordinoitua työtä
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet työnsä haastavista lähtökohdista, kun useiden eri kuntien ja organisaatioiden toimintatavat on harmonisoitava.
Palvelujen ja toimintatapojen yhteensovittamisessa tulee huomioida myös turvallista lääkehoitoa varmistavien käytäntöjen alueellinen vakiinnuttaminen osana asiakas- ja potilasturvallisuustyötä.
Asiantuntijakuvaus tarjoaa hyvinvointialueille yhtenäiset suuntaviivat
Kansallisen Turvallinen lääkehoito -oppaan viitoittamana on jo monin paikoin otettu käyttöön lääkehoitosuunnitelmat ja lääkehoidon osaamisen varmistamisen toimintamallit (1). Nämä ovat kuitenkin vain lääkitysturvallisuustyön helposti havaittava ”jäävuoren huippu”.
Jotta alueellisessa lääkitysturvallisuustyössä päästäisiin pintaa syvemmälle, on Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa toimiva Lääkitysturvallisuuden kehittämislinja tuottanut asiantuntijakuvauksen toimenpiteistä ja keinoista, joilla alueellista lääkehoidon turvallisuutta voidaan kehittää ja vahvistaa (2). Kuvaus perustuu Kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoon (3).
Lääkehoidon haitta- ja vaaratapahtumat tulevat kalliiksi
Asiantuntijakuvaus tarjoaa hyvinvointialueille yhtenäiset suuntaviivat, jotta asiakkaiden ja potilaiden lääkehoidon turvallisuus voidaan varmistaa yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Tämä on tärkeää, sillä OECD:n arvioiden mukaan terveydenhuollon kustannuksista jopa 13% kuluu hoidossa tapahtuneiden virheiden ja haittojen korjaamiseen (4). Laatupoikkeamat, haitat, vaaratapahtumat ja viiveet aiheuttavat Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Suomessa yli miljardin euron vuosikulut (5).
Vaaratapahtumista suurin osa (yli 40%) liittyy lääkehoitoon (6). Lääkehoidon haittatapahtumat on arvioitu toiseksi kalleimmiksi haittatapahtumiksi heti leikkauksiin liittyvien haittatapahtumien jälkeen (7). Yhden lääkehaittatapahtuman hinta on arvioitu olevan sairaaloissa 1 000–7 000 € ja avohoidossa jopa 700–40 000 € (8).
Kustannuksia syntyy mm. virheen korjaamiseen menevästä työmäärästä, väärin annetun lääkkeen hinnasta ja potilaalle aiheutuneiden haittojen hoitamisesta (esim. hoitoaika pitkittyy, potilas joutuu vuodeosastolta valvontaan tai jopa tehohoitoon, joudutaan ottamaan laboratoriokokeita, määräämään uusia lääkkeitä vaikutusten kumoamiseen jne.)
Haitoista noin puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä. Laatu- ja potilasturvallisuustyöhön panostaminen vähentää inhimillistä kärsimystä ja säästää kustannuksia.
Yksittäiset toimet eivät riitä
Yksittäiset lääkitysturvallisuutta varmistavat toimet eivät ole riittäviä tilanteen korjaamiseksi. Hyvinvointialueilla tarvitaan systemaattista ja koordinoitua kehittämistä, ennakoivaa riskienhallintaa sekä moniammatillista yhteistyötä kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon tasoilla.
Asiantuntijakuvauksen avulla hyvinvointialueille tarjoutuu mahdollisuus arvioida, millä tasolla alueen lääkitysturvallisuustyö on, mitä kansallisesti tunnistettuja käytäntöjä omalla alueella on otettu käyttöön sekä miten lääkitysturvallisuustyötä ja alueellista yhteistyötä kannattaisi lähteä kehittämään tulevaisuudessa.
Lääkitysturvallisuuden kehittämislinja on avoin yhteistyöfoorumi kaikille lääkitysturvallisuudesta kiinnostuneille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tällä hetkellä verkoston toiminnassa on mukana yli 120 ammattilaista. Toiminnan fokusalueena on hyvien, lääkitysturvallisuutta parantavien käytänteiden ja työkalujen jakaminen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä.
Lähteet:
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Toim: Laukkanen E, Ruokoniemi P. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6
- Asiakas ja potilasturvallisuuskeskus: Lääkitysturvallisuutta edistävät rakenteet ja toimintamallit – Asiantuntijakuvaus. Saatavilla: Lääkitysturvallisuutta edistävät rakenteet ja toimintamallit – Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus (asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi)
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:2.
- OECD 2020: THE ECONOMICS OF PATIENT SAFETY – From analysis to action. https://www.oecd.org/health/health-systems/Economics-of-Patient-Safety-October-2020.pdf
- Valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastuskertomus 7/2021: Potilas- ja asiakasturvallisuuden ohjaus ja seuranta. Saatavana osoitteesta: https://www.vtv.fi/app/uploads/2021/06/VTV-Tarkastus-7-2021-Potilas-ja-asiakasturvallisuuden-ohjaus-ja-seuranta.pdf
- Rauhala A, Kinnunen M, Kuosmanen A, Liukka M, Olin K, Sahlström M, Roine R: Mitä vapaaehtoiset vaaratapahtumailmoitukset kertovat? Suom Lääril 2018; 73(46):2716-20.
- Järvelin J, Haavisto E, Kaila M: Potilasturvallisuuden kustannukset. Suom Lääkäril 2010; 65(12): 1123-27.
- Batel Marques F, Penedones A, Mendes D, Alves C. A systematic review of observational studies evaluating costs of adverse drug reactions. Clinicoecon Outcomes Res. 2016;8:413-426 https://doi.org/10.2147/CEOR.S115689
Asiakas- ja potilasturvallisuuden koulutusta ja opetusta halutaan kehittää ja yhtenäistää. Tähän työhön perustetaan osaamiskeskuksia, joiden verkostoon kootaan yliopistoja, korkeakouluja, toisen asteen oppilaitoksia, hyvinvointialueita, kolmannen sektorin toimijoita ja asiantuntijajärjestöjä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjosi yhteistyökumppaneilleen viestinnällistä esiintymis- ja vaikuttajakoulutusta. Kouluttajana toimi Helena Åhman, joka on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori sekä palkittu tietokirjailija ja valmentaja.