Lääkevahinkovakuutus on vapaaehtoinen lääkevahinkojen korvausjärjestelmä
Vakuutuksen myöntää Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutusyhtiö, joka myös käsittelee vahinkoilmoitukset ja korvaushakemukset sekä maksaa vahingonkärsineille korvaukset.
Vakuutuksesta korvataan henkilövahingot, jotka johtuvat lääkkeen käytöstä lääkkeenä. Vakuutus ei korvaa vahinkoa, jos lääkettä on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin lääkkeenä, esimerkiksi päihdetarkoitukseen.
Lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Lääkkeen käytön ja henkilövahingon välillä täytyy olla todennäköinen syy-yhteys. Tämä tarkoittaa, että täyttä näyttöä ei edellytetä, mutta vahingon pitää olla lääketieteellisesti arvioiden todennäköistä seurausta lääkkeen käyttämisestä.
Mikäli lääkettä määrättäessä olisi tapahtunut virhe, korvausta ei makseta lääkevahinkovakuutuksesta. Potilaalla saattaa tällaisessa tapauksessa olla oikeus korvaukseen potilasvakuutuksesta.
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan vähäistä suuremmat henkilövahingot
Lääkevahinko korvataan, kun vahingonkärsinyt on lääkevahingon seurauksena ollut työkyvytön tai siihen rinnastettavassa tilassa vähintään 30 päivää, vahingonkärsineelle on syntynyt lääkkeen käytöstä pysyvä ruumiinvamma tai sairaus, tai hän on kuollut.
Vakuutuksesta korvataan potilaalle lääkevahingosta aiheutuneet kustannukset, kuten sairaalamaksut, lääkärinpalkkiot, tutkimuksista aiheutunet kulut, lääkkeet ja matkakulut.
Ansionmenetys korvataan siltä ajalta, jonka potilas on ollut kokonaan tai osittain työkyvyttömänä. Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksetaan kertakorvaus liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien mukaan. Mikäli lääkevahingosta jää pysyvä haitta, maksetaan myös pysyvän haitan kertakorvaus.
Valtaosa lääkevahingoista on lieviä
Lääkevahingoista tehdään vuosittain noin 200 vahinkoilmoitusta. Näistä korvattavia on vakiintuneesti ollut 40–50 %. Viime vuosina ilmoituksia on kuitenkin tehty merkittävästi enemmän: koronarokotteista on vv. 2021–2024 tehty yhteensä hieman yli 2 700 ilmoitusta, joista korvattavia on ollut noin 30 %.
Valtaosa lääkevahingoista on lieviä ja haittavaikutukset ohimeneviä, jolloin vahingonkärsineille maksetaan vahingosta aiheutuneet kulut ja tilapäisen haitan korvaus. Noin 9 % korvattavissa tapauksissa jää jonkinasteinen pysyvä haitta, jolloin vahingonkärsineelle maksetaan pysyvän haitan kertakorvaus.
Vakuutusyhtiön päätökseen tyytymätön voi valittaa päätöksestä joko Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan (FINE) tai nostaa yhtiötä vastaan kanteen yleisessä alioikeudessa. FINE on finanssialan riippumaton asiakasorganisaatio, jonka tehtävänä on mm. ratkaista vakuutusyhtiön ja asiakkaan välisiä riita-asioita. FINE toimii riidanratkaisijana tuomioistuimen kaltaisesti ja riita-asian käsittely FINEssä on asiakkaalle maksutonta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden koulutusta ja opetusta halutaan kehittää ja yhtenäistää. Tähän työhön perustetaan osaamiskeskuksia, joiden verkostoon kootaan yliopistoja, korkeakouluja, toisen asteen oppilaitoksia, hyvinvointialueita, kolmannen sektorin toimijoita ja asiantuntijajärjestöjä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjosi yhteistyökumppaneilleen viestinnällistä esiintymis- ja vaikuttajakoulutusta. Kouluttajana toimi Helena Åhman, joka on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori sekä palkittu tietokirjailija ja valmentaja.