Lääkehoidon vaaratapahtumien kustannukset hyvinvointialueelle
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon kustannuksia aiheutuu lääkehoidon vaaratapahtumien selvittelyyn kuluvasta työajasta ja tapahtumien välittömistä korjaavista toimenpiteistä.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena touko−kesäkuussa 2024 Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Kysely kohdistettiin henkilöstölle, joka käsittelee vaaratapahtumia. Vastaajat kuvasivat viimeisimmän kohtaamansa lääkehoidon vaaratapahtuman ja arvioivat sen selvittämiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin kuluneen työajan.
Työaikakustannukset laskettiin ammattiryhmittäin vuoden 2023 keskiarvopalkkojen perusteella. Korjaavien toimenpiteiden kustannukset määritettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yksikkökustannusraportin pohjalta, ja hinnat muunnettiin vuoden 2023 tasolle. Kyselyn tulokset suhteutettiin vuoden 2023 raportoituihin vaaratapahtumiin (n=4973), ja analyysit tehtiin kuvailevin tilastollisin menetelmin.
Keskeiset tulokset
Kyselyyn saatiin 133 vastausta, joista 65 % koski potilaalle tapahtuneita vaaratapahtumia. Vuositasolla vaaratapahtumiin käytettiin yhteensä 756 työpäivää, joista sairaanhoitajien osuus oli 540 työpäivää, lääkäreiden 60 työpäivää ja farmasian ammattilaisten 48 työpäivää.
Yksittäisen vaaratapahtuman kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 146 euroa, ja selvittämiseen kului keskimäärin 73 minuuttia. Kokonaiskustannukset kaikkien raportoitujen tapahtumien osalta olivat 773 971 euroa.
Johtopäätökset ja suositukset
Lääkehoidon vaaratapahtumat aiheuttavat terveydenhuollolle merkittäviä lisäkustannuksia, erityisesti henkilöstön työajan ja ylimääräisten hoitotoimenpiteiden kautta. Tutkimuksen perusteella Pohjois-Savon hyvinvointialueella näiden tapahtumien vuosikustannukset olivat lähes 800 000 euroa.
Tulokset osoittavat tarpeen kehittää lääkitysturvallisuutta vaaratapahtumien ennaltaehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi. Tämä edellyttää vaaratapahtumailmoitusten hyödyntämistä ennakoivassa riskienhallinnassa, raportoinnin ja prosessien läpinäkyvyyttä, katkeamattoman lääkehoitoprosessin toteutumista ja moniammatillista yhteistyötä sekä ajantasaista reagointia. Tulevaisuudessa tavoitteena on integroitu ja turvallisempi lääkehoitoprosessi, jossa hyödynnetään esimerkiksi erilaisia digitaalisia ratkaisuja.
Tutkimusryhmä: Jonna-Carita Kanninen, Raimo Ojala, Jouni Ahonen ja Ville Valkonen
Potilaslain (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) voimaantulosta on kulunut jo yli 30 vuotta, ja asiakaslain (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) voimaantulosta 24 vuotta. Näiden vuosikymmenten aikana on otettu edistysaskeleita asiakkaiden roolin vahvistamiseksi sote-palveluissa.
Ensitietopäivät ja laiteopastukset ovat tärkeitä tietolähteitä uniapneaa sairastaville. Ilman tietoa on vaikeaa sitoutua omahoitoon ja huolehtia siitä oikealla tavalla.