Keusoten dashboard – tiedolla johtamisen työkalulla edistetään asiakas- ja potilasturvallisuutta

Mikä sai teidät alun perin käynnistämään kehitystyön?

Minna-Maarit Immosen mukaan kehitystyö sai alkunsa tarpeesta luoda yhteinen tilannekuva asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Työ kytkeytyi kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2022–2026 toimeenpanoon, ja Dashboardin avulla haluttiin konkretisoida strategian neljän kärjen toteutumista Keusotessa.

– Tavoitteena oli yhdistää hajallaan oleva laatu-, turvallisuus- ja asiakaskokemustieto visuaaliseksi kokonaisuudeksi, joka tukee omavalvontaa, päätöksentekoa ja riskienhallintaa.

Reaaliaikainen tilannekuva tukee vaikuttavuusperusteista järjestämistä ja palvelutuotannon ohjausta, kertoo Pirjo Laitinen-Parkkonen.

Mitkä olivat tärkeimmät onnistumisen avaintekijät?

Immonen kertoo, että onnistumisen taustalla oli moniammatillinen yhteistyö Keusoten laatutavoitteiden ja mittareiden määrittelyssä, johdon vahva sitoutuminen sekä selkeä vuosikello, joka ohjaa tekemistä systemaattisesti.

– Kansalliset mittarit ja tavoitteet jalkautettiin osaksi Keusoten omia prosesseja ja Dashboardia, mikä vahvisti yhteistä suuntaa. Lisäksi Power BI:n hyödyntäminen visualisoinnissa ja omavalvonnan integrointi johtamisjärjestelmään vahvistivat kokonaisuutta.

Immosen mukaan haasteita syntyi muun muassa tiedon hajanaisuudesta, luokittelun vaikeuksista, kirjaamisen laadun vaihtelusta ja tietolähteiden yhteensovittamisesta. Näistä haasteista selvittiin monialaisen asiantuntijayhteistyön avulla.

Miten Dashboardia käytetään käytännössä?

Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo, että Dashboard toimii strategisena työkaluna johtoryhmälle, operatiivisena välineenä palvelualueilla ja yksiköiden päivittäisjohtamisen tukena. Se tukee arjen johtamista, omavalvontaa ja päätöksentekoa.

Dashboard tukee myös turvallisuuden työryhmien toimintaa, erityisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisessä muun muassa henkilöstön koulutusten suunnittelussa, Immonen lisää.

Millaisia vaikutuksia Dashboardilla on ollut?

Dashboard on parantanut tiedon saatavuutta, avoimuutta ja reagointikykyä. Johtajat ovat kokeneet sen tukevan päätöksentekoa ja riskienhallintaa ja vaikuttavuuden arviointia. Sen avulla tunnistetaan poikkeamia, analysoidaan juurisyitä ja toimenpiteet kohdennetaan tehokkaammin. Johto saa Dashboardin avulla nopean tilannekatsauksen muun muassa asiakas- ja potilasturvallisuuden vaaratapahtumien tilanteesta ja kehityssuunnasta, Laitinen-Parkkonen kuvailee.

– Dashboard yhdistää laadun, asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä asiakaskokemustiedon yhdeksi kokonaisuudeksi. Päätöksenteko ei perustu yksittäisiin havaintoihin, vaan laajaan ja monipuoliseen tietopohjaan. Johtoryhmä hyödyntää tilannekuvatietoa säännöllisesti osana järjestäjän omavalvontaa.

Mitä opitte ja mitä tekisitte toisin? Mitä muut hyvinvointialueet voisivat oppia?

Immonen kertoo, että tiedon laatu ja yhteismitallisuus osoittautuivat kriittisiksi tekijöiksi. Kannattavaa oli automaatioon ja itsepalveluraportointiin panostaminen.

– Jatkossa vaiheistaisimme kehitystyötä selkeämmin ja keskittyisimme aluksi mittareihin, joiden tuottama tieto on helposti saatavilla ja hyödynnettävissä.

Immosen mukaan kehittämistyö kannattaa aloittaa rajatusta mittarijoukosta ja edetä vaiheittain. Johdon tuki ja strateginen yhteys tavoitteisiin ovat keskeisiä. Yhteinen käsitteistö, vuosikello ja monialainen osallistaminen tukevat onnistumista.

– Tiedon visualisointiin ja käytettävyyteen panostaminen tekee Dashboardista aidosti hyödyllisen työkalun, Immonen muistuttaa.

Miten kehitys on vaikuttanut organisaatiokulttuuriin?

”Dashboard on vahvistanut tiedolla johtamisen ja omavalvonnan kulttuuria. Läpinäkyvyys ja yhteinen ymmärrys turvallisuustilanteesta ovat lisääntyneet, ja moniammatillinen yhteistyö on vahvistunut”, Immonen sanoo.

Laitinen-Parkkosen mukaan strategian visio ”Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026” ei ole enää pelkkä tavoite, vaan se näkyy konkreettisesti Keusoten arjessa.

– Dashboardin avulla turvallisuuskulttuuri on juurtunut osaksi organisaation toimintatapoja ja johtamisrakenteita, Laitinen-Parkkonen toteaa.

Mitä tulevaisuudessa?

Immosen mukaan tulevaisuudessa tavoitteena on parantaa tiedon laatua ja laajentaa Dashboardia kattamaan valvontatiedot, epäkohtailmoitukset sekä asiakkaiden käyttämät oikeusturvakeinot. Lisäksi kehitetään ennakoivaa analytiikkaa ja vahvistetaan poikkeamahavaintojen korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa.

Kuvassa: Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuva: Keusote, Iiro Rautiainen