Itä-Suomessa tehdään yhteistyötä yli hyvinvointialuerajojen
Yhteistyöverkostosta on saatu apua muun muassa ohjeiden valmisteluun. Lähtökohtana on ollut, että materiaalia voi vapaasti hyödyntää ja kehittää edelleen jatkuvan parantamisen hengessä. Tätä on hyödynnetty esimerkiksi näissä aiheissa: Second victim -malli (nykyään Oheiskärsijä-malli), vakavien vaaratapahtumien tutkinta ja vaaratilanneraportoinnin kehittäminen, omavalvontaan liittyvät kokonaisuudet sekä laiteturvallisuus.
Hyvinvointialueiden käyttämien ohjelmien välillä ei ole yhteistä rajapintaa
Itä-Suomen hyvinvointialueilla on kehitetty vaaratilanneilmoitusjärjestelmiä. Yhteistyöverkostossa on tämän myötä tunnistettu eri vaaratapahtumaraportointijärjestelmien aiheuttama haaste. Yhteisten asiakkaiden ja potilaiden hoidossa tapahtuvia vaaratapahtumia ei saada raportoitua organisaatiorajojen yli turvallisesti ja tehokkaasti, sillä ohjelmien ja hyvinvointialueiden välille ei ole rakennettu rajapintoja järjestelmiin. Kehitystyö on kuitenkin käynnissä ja toivottavasti asiaan saadaan jatkossa parannusta.
Toiveena samankaltaiset prosessit eri alueilla
Verkoston visiona on, että jossain vaiheessa olisi mahdollista tehdä yhteistyöaluetasoisia (Sosiaali ja terveyden huollon yhteistyöalue, YTA) ohjeistuksia tai toimintamalleja sellaisille prosesseille, jotka eivät ole organisaatiosidonnaisia.
Koska yhteistyöalueella hoidetaan ja palvellaan yhteisiä asiakkaita ja potilaita, olisivat samankaltaiset prosessit ja niiden jatkumot samanlaisina eri hyvinvointialueilla tärkeitä nimenomaan turvallisuuden kannalta.
Vertaistukea verkostosta
Asiakas- ja potilasturvallisuuspäälliköt ovat kokeneet työnsä yksinäiseksi. Samaa työtä tekevien kollegojen verkosto tarjoaa kuitenkin eräänlaisen työyhteisön yhteisine haasteineen ja onnistumisineen.
Yhteistyöverkostossa pystyy vapaasti tuulettamaan omia ajatuksiaan turvallisessa ympäristössä, sillä kollegat tunnistavat ilmiöt ja pystyvät tarjoamaan vertaistukea. Vertaistuen merkitys korostuu yhteisten asioiden eteenpäin viemisessä selkeytenä ja tehokkuutena sekä eri näkökulmien rikkautena.
Yhteistyöalueiden kaikki asiakas- ja potilasturvallisuuspäälliköt tai vastaavaa työtä tekevät ovat aktiivisesti mukana Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen toiminnoissa. Tästä on ollut paljon hyötyä, koska heillä on näin kansallisen strategian suunnat ja tavoitteet tiedossa ja niitä on peilattu yhteistyössä hyvinvointialueilla tehtävään asiakas- ja potilasturvallisuustyöhön.
Yhteistyö käynnistettiin uudelleen koronavuosien jälkeen
Koronavuodet ja tekijöiden vaihtuminen keskeyttivät yhteistyön hetkeksi, mutta se käynnistettiin uudelleen kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian julkaisun kynnyksellä vuonna 2022.
Yhteistyön uudelleenkäynnistymisessä oli merkittävä rooli Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen nimeämällä Itä-Suomen asiakas- ja potilasturvallisuuslähettiläällä Päivi Eskelisellä. Hän kokosi yhteen asiakas- ja potilasturvallisuuden keskeiset toimijat Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta, Keski-Suomesta sekä Pohjois-Karjalasta.
Hyvinvointialueiden käynnistymisen yhteydessä vetovastuun verkostosta otti Tuija Pakkala Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden koulutusta ja opetusta halutaan kehittää ja yhtenäistää. Tähän työhön perustetaan osaamiskeskuksia, joiden verkostoon kootaan yliopistoja, korkeakouluja, toisen asteen oppilaitoksia, hyvinvointialueita, kolmannen sektorin toimijoita ja asiantuntijajärjestöjä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjosi yhteistyökumppaneilleen viestinnällistä esiintymis- ja vaikuttajakoulutusta. Kouluttajana toimi Helena Åhman, joka on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori sekä palkittu tietokirjailija ja valmentaja.