Hyvinvointialueilla halutaan edistää osallisuutta
Kyselyn tavoitteena oli
- kartoittaa asiakas- ja potilasturvallisuuden vahvistamiseen liittyvää tämänhetkistä osallisuustoimintaa sekä siihen liittyviä olemassa olevia rakenteita
- kartoittaa asiakkaiden, potilaiden ja läheisten edustajien osallistumista palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin
- kerätä osallisuuteen liittyviä kehittämisehdotuksia asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta.
Kyselyyn vastanneet
Kysely lähetettiin työntekijöille, joiden tehtäviin kuuluu asiakkaiden, potilaiden ja läheisten osallisuuden edistämien. Kohteena olivat 21 hyvinvointialuetta, HUS-yhtymä, Helsingin kaupunki ja Ahvenanmaa. Kaikista näistä järjestämisvastuussa olevista toimijoista käytetään kyselyn raportoinnissa nimeä hyvinvointialue.
Vastauksia saatiin 29. Kahdelta hyvinvointialueelta ei saatu vastausta lainkaan. Viideltä hyvinvointialueelta taas saatiin 2-3 erillisvastausta. Siten vastaajien määrä ei jakautunut tasaisesti hyvinvointialueittain.
Kaikki vastaajat eivät myöskään vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Tässä jutussa on kaikki ilmoitetut prosentit ja osuudet suhteutettu koko kyselyn vastaajamäärään (29). Lopussa on linkki pidempään raporttiin, josta näet kysymyskohtaiset vastaajamäärät ja suhteutuksen niihin.
Asiakas- ja potilasraadit
Vastaajista 80 % ilmoitti, että heidän alueellaan toimii asiakas- tai potilasraateja tai -paneeleja.
Raadeissa käsiteltävät aiheet vaihtelivat paljon. Osa raadeista keskittyi oman palvelunsa kehittämiseen. Osa osallistui alueella laajemmin kehitettävänä oleviin asioihin sekä arvojen pohtimiseen.
Osallisuuden edistäminen ja yhteinen kehittäminen
Lähes kaikkien vastaajien hyvinvointialueilla asiakkaiden, potilaiden ja läheisten osallisuuden edistäminen oli kirjattu viralliseksi tavoitteeksi. Vastaajista vähän alle puolet ilmoitti, että alueella järjestetään työntekijöille aiheesta täydennyskoulutusta.
Vastaajista vajaa puolet ilmoitti, että koulutetut kokemusasiantuntijat ja -toimijat ovat mukana hyvinvointialueen palveluiden kehittämisessä. Vastaajista vähän yli kolmannes ilmoitti, että asiakkaita, potilaita tai läheisiä on mukana työryhmissä, joissa suunnitellaan, seurataan ja arvioidaan toiminnan laatua ja turvallisuutta.
Kyselyssä kartoitettiin myös, julkaistaanko palveluiden käyttäjien ehdotusten pohjalta tehtyjä kehittämistoimenpiteitä. Vastaajista kaksi kolmasosaa ilmoitti, että niitä julkaistaan muun muassa hyvinvointialueen verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä järjestöille ja aluevaltuutetuille tuotetuissa materiaaleissa.
Osallistumisen tavat
Kyselyssä kartoitettiin tapoja, joilla asiakkaat ja potilaat sekä heidän läheisensä ja edustajansa ovat mukana palveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa.
Asiakas- ja potilaspalautejärjestelmä ilmoitettiin väyläksi lähes kaikissa vastauksissa.
Kaksi kolmesta vastaajasta kertoi, että asiakkaat tai potilaat tai heidän läheisensä tai edustajansa ovat mukana hoito- tai palvelupolkujen suunnittelussa. Asiakaskahvilan mainitsi osallistumisen tavaksi kaksi vastaajaa.
Muita mainittuja osallistumisen tapoja olivat muun muassa erilaiset kyselyt ja haastattelut, tapahtumat sekä yhteistyö järjestöjen kanssa.
Haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät
Kyselyssä kartoitettiin, miten hyvinvointialueella tuetaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen ja hoidon toteutustapoihin.
Väylinä tähän mainittiin yhteistyö järjestöjen ja seurakuntien kanssa, hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet, kokemusasiantuntijatoiminta ja asiakasraadit. Myös erilaisissa hankkeissa ja ohjelmissa otettiin haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät huomioon.
Rahallisia avustuksia annettiin muun muassa järjestöille sekä lastensuojelutyöhön.
Vaaratapahtumailmoitukset
Kysymykseen siitä, onko asiakkaalla, potilaalla tai läheisellä mahdollisuus tehdä vaaratapahtumailmoitus sosiaalihuollon yksiköissä, vastasi ”kyllä” 62 % vastaajista. Vastaava osuus terveydenhuollon yksiköiden kohdalla oli 72 %.
Kyselyn toteutus
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus teki kyselyn loka-marraskuussa 2023. Yhteistyössä toimi kansallisen Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2022−2026 kärki 1: Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa.
Tutustu laajempaan raporttiin
Asiakas- ja potilasturvallisuuden koulutusta ja opetusta halutaan kehittää ja yhtenäistää. Tähän työhön perustetaan osaamiskeskuksia, joiden verkostoon kootaan yliopistoja, korkeakouluja, toisen asteen oppilaitoksia, hyvinvointialueita, kolmannen sektorin toimijoita ja asiantuntijajärjestöjä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjosi yhteistyökumppaneilleen viestinnällistä esiintymis- ja vaikuttajakoulutusta. Kouluttajana toimi Helena Åhman, joka on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori sekä palkittu tietokirjailija ja valmentaja.