Helena Åhman kannustaa kävelemään biisonien tavoin hiekkamyrskyjä kohden

Koulutus kuului 12.6.2024 järjestettyyn tilaisuuteen, jonka Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus järjesti sidosryhmilleen kiitoksena tähänastisesta yhteistyöstä. Tilaisuuteen osallistui noin 150 henkilöä joko paikan päällä tai etänä.

Viestinnällä on tärkeä rooli strategian toimeenpanossa

Koulutus antoi valmiuksia vaikuttamistyöhön, jonka avulla lisätään asiakas- ja potilasturvallisuuden näkyvyyttä sekä edistetään strategian toimeenpanoa. Turvallisuusviestinnän tulee olla rohkeaa, aktiivista, oma-aloitteista ja oikea-aikaista.

”Meidän on otettava itse vastuu vaikuttamistyöstä ja siihen liittyvästä viestinnästä. Emme voi ulkoistaa vaikuttamista”, toteaa keskuksen ohjelmapäällikkö Hanna Toiviainen. Nyt saimme tähän preppausta ja käytännön työkaluja.

Hiekkamyrskyjä aavikoilla sekä asiakas- ja potilasturvallisuudessa

Åhman puhuu keskustelurohkeuden puolesta. Se on tärkeää, jotta vaikeatkin asiat tulevat käsiteltyä. Keskustelurohkeudessa hän käyttää esimerkkinä biisoneja.

Kun biisoni kohtaa hiekkamyrskyn, se ei juokse karkuun. Biisoni juoksee hiekkamyrskyä kohden, vaikka tietää sen tuntuvan epämiellyttävältä. Biisoni tietää intuitiivisesti, että hiekkamyrsky saavuttaisi sen joka tapauksessa. Kohti menemisellä se pääsee hiekkamyrskystä nopeammin eroon.

Meidän hiekkamyrskyjämme ovat vaikeat tunteet, joita haastavat vuorovaikutustilanteet herättävät. Ensimmäinen askel onkin ymmärtää, että on ihan hyväksyttävää, että joskus tuntuu epämiellyttävältä. Åhmanin mukaan epämiellyttävässä olossa olemisen taito on yksi tärkeimmistä vuorovaikutustaidoista.

Pohjanmaan hyvinvointialueen laatujohtaja Mari Plukka näkee tässä yhtymäkohtia laatu- ja turvallisuusasioiden käsittelyyn. Ne liittyvät usein tilanteisiin, joissa koetaan haasteita tai jotain on mennyt pieleen. Tällöin näkökulmia on useita, samoin kuin tahtotiloja asian ratkaisemiseksi.

”Näissä tilanteissa on uskallettava ottaa se rohkea askel ja mentävä läpi hiekkamyrskyn, koska vain asiat selvittämällä päästään tilanteesta ulos. Jos asiaa ei hoideta, seuraa hiekkamyrsky selän takana ja on kiusana pitkään”, toteaa Plukka.

Konflikteissa voi olla koiria piilossa

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen suunnittelija Liisa Keikkonen kertoi koulutuksen aikana kirkastuneen erityisesti sen, että asioita on hyvä katsoa kauempaa, jotta niihin saa oikeaa perspektiiviä. Åhman painottikin, että konflikti on tarina, josta tiedämme vain osia. Me kaikki näemme ja kuulemme rajallisesti.

Myös havainto ja tulkinta on hyvä erottaa toisistaan. Meillä kaikilla on omia automaattitulkintojamme, joita kannattaa joskus kyseenalaistaa.

Åhman havainnollisti asiaa omaan saksanpaimenkoiraansa liittyvällä esimerkillä. Åhman oli koiransa kanssa liikkeellä ja jätti koiransa hetkeksi autoon odottamaan. Takaisin tullessaan hän leperteli koiralle, että ”Olet tosi hienosti jaksanut odottaa täällä. Kohta mennään kotiin.” Samassa ohi käveli mies, joka katsoi Åhmania kummissaan.

Åhman ihmetteli, mitä juuri tapahtui. Sitten hän ymmärsi. Koira makasi tavaratilassa matalana, ja mies näki vain naisen, joka leperteli autolle: ”Olet tosi hienosti jaksanut odottaa täällä. Kohta mennään kotiin”.

Åhman on sen jälkeen pitänyt mielessään, että niitä koiria, jotka jäävät huomaamatta, on aina olemassa. ”Kannattaa aina tarkistaa, kysyä, kääntää ja vääntää”, hän muistuttaa. Muuten emme voi tietää, mitä toiset ajattelevat

Koulutus koettiin hyödyllisenä

Åhman itse on hakenut oppia muun muassa panttivankineuvottelijoilta ja astronauteilta. Kesäkuun koulutustilaisuuteen osallistuneiden kokemus oli, että keskusteluälykkyyden menetelmistä on hyötyä myös arkisemmassa työelämässä. Jokaiselle on hyötyä siitä, että kehittää tapaansa toimia paineisissa tilanteissa.