Siirry sisältöön
2/2025, Digipalvelut

Digitaalisen väkivallan tunnistaminen ja ehkäisy

Digitaalisella väkivallalla tarkoitetaan teknologian välityksellä tapahtuvaa väkivaltaa. Se voi olla myös sosiaalisen median ja laitteiden käytön rajoittamista tai salasanojen tietämisen vaatimista. Digitaalinen väkivalta saattaa sisältää pelottelua, uhkailua, häpäisemistä tai yksityisyyden loukkaamista.

Digitaalinen vaino on digitaalista väkivaltaa, johon kuuluu esimerkiksi kontrollointia, sijainnin selvittämistä ja seuraamista teknologian avulla. Digitaalinen vaino saattaa sisältää jatkuvaa soittelua ja viestien lähettämistä sekä vastauksen vaatimista viesteihin.

Kuviin liittyvässä väkivallassa tekijä voi painostaa intiimien kuvien ottamiseen ja lähettämiseen. Kuvien levittäminen ilman lupaa on digitaalista väkivaltaa.

Verkkohäirintä, kuten trollaaminen, henkilötietojen levittäminen tai seksuaalinen ahdistelu teknologian välityksellä ovat myös digitaalista väkivaltaa.

Teot täyttävät usein rikoksen tunnusmerkit. Kunnianloukkaus, identiteettivarkaus ja yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittäminen ovat rikoksia, joista on tehtävä rikosilmoitus.

Näin tunnistat digitaalisen väkivallan

Digitaalista väkivaltaa tapahtuu usein lähisuhteissa yhdessä muun väkivallan kanssa. Tekijä voi kuitenkin olla entuudestaan tuntematon henkilö. Kokija ei välttämättä tunnista digitaalista väkivaltaa, joten hänelle on hyvä kertoa, mitä se tarkoittaa.

Jos epäilee asiakkaan joutuvan kokemaan digitaalista väkivaltaa, häneltä voi kysyä, onko joku pyytänyt hänen salasanojaan tai tarkistaako joku hänen laitteitaan ilman lupaa. Vaaditaanko häntä vastaamaan puhelimeen ja viesteihin aina, ja olemaan jatkuvasti tavoitettavissa?

Digitaalinen väkivalta voi vahingoittaa ihmistä samalla tavalla kuten muukin väkivalta. Digitaalisen väkivallan kokija saattaa tuntea pelkoa, häpeää ja turvattomuutta.

Digitaalisessa väkivallassa vastuu on aina tekijän. Kokijan ei tarvitse lopettaa teknologian käyttämistä tekijän vuoksi.

Auta asiakasta suojautumaan

Jos asiakas on kokenut digitaalista väkivaltaa, kuuntele ja usko häntä. Muistuta, että hänellä on oikeus pitää yhteyttä ihmisiin haluamallaan tavalla. Hänen ei tarvitse näyttää viestejään eikä jakaa salasanojaan.

Neuvo asiakkaalle, että väkivaltaisiin tai uhkaaviin yhteydenottoihin ei pidä vastata, mutta viestit ja kuvat kannattaa ottaa talteen. Sosiaalisen median tilit on hyvä pitää yksityisinä. Tekijän voi estää ottamasta yhteyttä niiden välityksellä.

Ohjeista asiakasta poistamaan sijaintitietojen jakaminen sovelluksista sekä vaihtamaan salasanat sähköpostiin ja käyttäjätileihin. Samaa salasanaa ei saisi käyttää eri palveluissa.

Digitaalista väkivaltaa tai sen uhkaa kokevan kannattaa ottaa käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen. Kaksivaiheisessa tunnistautumisessa palveluun pääsemiseksi tarvitaan salasanan lisäksi esimerkiksi puhelimeen lähetetty koodi.


Tarvittaessa auta asiakasta tekemään rikosilmoitus. Voit ohjata asiakkaan hakemaan lisää apua ja tukea  Naisten Linjan digitaalisen väkivallan palveluista tai Rikosuhripäivystyksestä.

Lue seuraavaksi:
1/2026, Digipalvelut
Digipalveluiden saavutettavuus on asiakas- ja potilasturvallisuuden edellytys

Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden kehittämiseen kannattaa ottaa mukaan erilaiset käyttäjäryhmät ja hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta. Näin on tehty sosiaali- ja terveysjärjestöjen uudessa oppaassa, jonka aiheena on saavutettavien digipalveluiden suunnittelu.

1/2026, Digipalvelut
Digipalvelujen riskit hallintaan

Digipalvelujen riskien arviointi on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon digipalvelujen turvallista käyttöönottoa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (Siun sote) kehitti Laatuporttiin työkalun, joka mahdollistaa ennakoivan ja yhdenmukaisen digipalvelujen riskien arvioinnin hyvinvointialueella.